Bristol Blenheim
Wikipedia
Bristol Blenheim oli englantilainen toisen maailmansodan aikainen keskiraskas pommikone.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Bristol Aeroplane Companyn pääsuunnittelija Frank Barnwell suunnitteli vuonna 1933 modernin matkustajakoneen. Tämä pyrki olemaan englantilaisten vastine esim. DC-1-koneelle. Englantilainen lehtimoguli rakennutti yhden tällaisen koneen, joka nimettiin Britain First. Sen ensilento tapahtui 12. huhtikuuta 1935. Koneen huippunopeus oli 70 km/h suurempi kuin RAFin nopeimman hävittäjän.
RAF tilasi 150 Blenheimiä elokuussa 1935. Lisätilaukset myöhemmin olivat suurempia. Koneesta valmistettiin useita eri versioita, joista Mk.I oli lyhytnokkainen ja ahdas kolmen hengen miehistölle. Pitkänokkainen versio oli Blenheim IV.
Konetta myytiin Jugoslaviaan, Romaniaan, Suomeen ja Turkkiin. Suomi oli ensimmäinen ulkomainen asiakas, joka hankki Blenheimejä. Tosin englantilaisten lainsäädäntö kielsi aseistettujen koneiden myynnin. Suomeen saapuvat koneet tulivat ilman konekivääriaseistusta ja ilman asetornia. Tornit kuitenkin saatiin loppujen lopuksi mutkien kautta koneisiin.
Englantilaiset kokivat suuria menetyksiä pommituslennoilla manner-Eurooppaan. Pommikone ei pystynyt nopeudellaan karistamaan moderneja hävittäjäkoneita ja sen puolustusaseistus oli olematon.
Pommikuormaltaan ja toimintasäteeltään kone oli myös selvästi hiukan raskaampia Wellingtonia, Hampdeniä sekä Whitleytä huonompi.
[muokkaa] Käyttö Suomessa
Koneet tilattiin vuonna 1936. Kaikkiaan 41 konetta tuotiin Englannista. Vuonna 1938 ostettiin koneen valmistuslisenssi. Ennen talvisotaa valmistettiin Valtion lentokonetehtaalla 15 konetta ja kaikkiaan niitä tehtiin Suomessa 56 kappaletta. Jatkosodan aikana ostettiin Saksan sotasaalista Jugoslaviasta ja tätä kautta saatiin suuri määrä osia.
Talvisodassa Suomen ilmavoimat teki koneilla 423 pommituslentoa ja jatkosodassa 3000. Blenheimeillä saatiin myös viisi ilmavoittoa, joista kaksi yksi kone samalla lennolla. Suomen Ilmavoimat menetti puolet 97:stä Blenheimistä pommituslennoilla. Talvisodassa koneitten pientä määrää ja pommikuormaa kompensoitiin joillain lennoilla lisäämällä mukaan neljäs mies, joka tulitti metsäteille ahtautuneita vihollisrivistöjä Suomi-konepistoolilla matalalennossa.
Blenheimejä käytettiin mm. maalinhinauskoneina vuoteen 1958 asti.
[muokkaa] Museokoneita Suomessa
Yksi Blenheim IV BL-200 on varastoituna, ts. ei yleisönäyttelyssä, Keski-Suomen ilmailumuseossa ja sen entisöinti on alkanut vuonna 2006. [1].
[muokkaa] Lähteitä
- Armas Eskola, Lentäminen oli välttämätöntä, Karisto, Hämeenlinna, 1969. Majuri Eskola haki Blenheimejä Englannista 1937 ja 1939 ja käytti niitä talvi- ja jatkosodassa.
