F-84 Thunderjet
Wikipedia
Republic F-84 Thunderjet oli Yhdysvaltain ilmavoimien ensimmäinen sodan jälkeen käyttöön otettu hävittäjä. Se teki ensilentonsa 28. helmikuuta 1946. Sarjatuotanto alkoi kesäkuussa 1947, ja valmistukseen päättymiseen vuonna 1953 mennessä tehtaalta valmistui 4 450 suorasiipistä mallia. Vuodesta 1954 alkaen valmistettu nuolisiivillä varustettu malli sai merkinnän F-84F ja nimen "Thunderstreak".
Republic Aviation-yhtiön pääsuunnittelija Alexander Kartveli alkoi vuonna 1944 suunnitella P-47 Thunderboltille suihkumoottorilla varustettua seuraajaa. Yritykset muuntaa P-47 suihkuhävittäjäksi osoittautuivat mahdottomiksi, joten Kartveli suunnitteluryhmineen kehitti kokonaan uuden virtaviivaisen koneen, jonka rungon täytti suihkumoottori. Tämän vuoksi polttoainesäiliöt sijoitettiin, tästä johtuen suhteellisen paksuihin, suoriin siipiin.
Marraskuussa 1944, USAAF tilasi uuden XP-84:n kolme prototyyppiä. Jo ennen koneen ensilentoa USAAF tilasi 25 YP-84:ää palvelustesteihin ja 75 P-84A:ta tuotantomallia, myöhemmin tilaus muutettiin käsittämään 15 YP-84:ää ja 85 P-84A:ta.
Ensimmäinen prototyyppi XP-84 siirrettiin Murocin lentotukikohtaan, missä se suoritti ensilentonsa 28. helmikuuta 1946. Pian toimitettiin myös toinen prototyyppikone, molemmissa oli General Electric (myöhemmin Allison) J35-GE-7 moottori, jolla oli 16.66 kN työntövoima. 7. syyskuuta 1946, XP-84 teki uuden kansallisen nopeusennätyksen 977,6 km/h, mikä oli hiukan hitaampi kuin Gloster Meteorilla ollut 985,7 km/h maailmanennätys. Viisitoista YP-84:ää toimitettiin Patterson Fieldin lentotukikohtaan palvelustesteihin, niissä oli paranneltu J35-A-13 moottori ja kuusi nokkaan asennettua .50 (12.7 mm) Browning M3 konekivääriä. USAAFin vaatimusten täyttämiseksi niissä oli siivenkärkiin kiinnitetyt 870 litran lisäpolttoainetankit. Lisätankkien vaikutus lento-ominaisuuksiin osoittautui myöhemmin ongelmaksi.
Näitten muutosten, aiempia voimakkaamman J35-A-15 moottorin ja heittoistuimen lisäämisen jälkeen konetta alettiin valmistaa P-84B-mallinimellä, joka USAAFin muututtua USAFiksi vuonna 1947 muutettiin F-84:ksi.
USAF:in lisäksi koneita saivat käyttöönsä Mutual Security -ohjelmaan osallistuneet maat. Palvelusaikanaan F-84:stä tuli ensimmäinen yksipaikkainen USAF:n suihkuhävittäjä, joka pystyi kuljettamaan taktisia ydinaseita.
Kone keräsi suurimman kuuluisuutensa Korean sodan aikana, jolloin sitä käytettiin pääasiassa matalahyökkäyksiin huollon ja maakuljetusten kimppuun. F-84:t hyökkäsivät lähes päivittäin rautateiden, siltojen, huoltopaikkojen ja joukkokeskittymien kimppuun pommein, raketein ja napalmilla.
