Fleming-suku
Wikipedia
Fleming oli merkittävä aatelissuku 1500-1600-lukujen Suomessa.
Suvun mieslinjaiset kantaisät tulivat Tanskasta ja Saksasta Ruotsiin ja Suomeen noin 1300-luvun lopulla. Suomessa suku vaurastui sillä, että kaksi veljestä, laamanni Klauksen pojat henrikki ja Maunu solmivat hyvät avioliitot suomalaisten kartanonperijättärien kanssa, ja saivat asetuttua omaisuuden avulla maakuntansa johtoasemiin: veljeksistä Henrikki nai Kuitian peritäjjären, piispa Maunu Tavastin veljentyttären Valpurin; ja Maunu nai Louhisaaren omistajattaren Elinan. Tästä myös käynnistyi suvun kaksi ensimmäistä haaraumaa: Kuitian kartanonherrain suku ja Louhisaaren kartanonherrain suku.
Suvun jäseniä olivat muun muassa:
- Erik Fleming, valtaneuvos, sotilas
- Henrik Klasson Fleming, sotilas, valtiomies
- Herman Fleming, valtaneuvos, sotilas
- Herman Klasson Fleming, valtaneuvos, vapaaherra
- Ivar Fleming, valtaneuvos, sotilas
- Johan Fleming, vapaaherra
- Klaus Eriksson Fleming, yleisimmin tunnettu nimellä Klaus Fleming, valtaneuvos, amiraali, marski
- Klas Hermansson Fleming, sotilas
- Klas Hermansson Fleming, virkamies
- Klas Larsson Fleming, sotilas
- Otto Fleming, vapaaherra
Keskiajalla jo suvusta lähti haaroja, edellä selostetun lisäksi Kuitian haarasta erkani Porvoon Fleming-suku. 1500- ja 1600-luvulla Nyynäisten vapaaherrat, Viikin vapaaherrat, Lajusten linnan vapaaherrat ja Liperin vapaaherrat haarautuivat suvusta.
 |
Tämä on täsmennyssivu, joka luettelee moniselitteisen käsitteen merkitykset. Katso myös luettelo täsmennyssivuista. |
