Francesco Fareri
Wikipedia
Francesco Fareri (s. 15. huhtikuuta 1978) on italialainen kitaristi, joka on muodostunut lähes käsitteeksi kitaristien keskuudessa nopeutensa ja teknisen osaamisensa vuoksi. Hänen musiikkinsa perustuu tilutukseen ilman suurempia melodioita.
Fareri aloitti kitaran soiton 17-vuotiaana ystävänsä opetuksessa, mutta siirtyi puolen vuoden jälkeen itseopiskelijaksi. Hänellä on ollut vaikeuksia löytää samanlaisesta musiikista pitäviä ihmisiä ja hän soittaakin levyillä kaikki soittimet itse. Fareri mainitsee suurimmiksi vaikuttajikseen Al Di Meolan, Steve Vain, John Petruccin ja Michael Romeon.
Fareri on saanut myös paljon kritiikkiä muusikoilta. Monien mielestä näin nopeasta soitosta puuttuu kitaransoiton tärkein asia, tunne. Myös ns. "nintendosäröä" (paljon säröä, jonka vuoksi nopeasti soitettuna yksittäiset äänet kuulostavat Nintendo -pelikoneen piippauksilta) on haukuttu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Triviaa
Fareri osallistui v. 2004 muusikoiden.netin sooloskabaan, jossa hän sai ylistävän vastaanoton. Myöhemmin häntä on kuitenkin samalla keskustelufoorumilla kritisoitu ankarasti.
[muokkaa] Soololevyt
- Suspension (2001)
- Forbidden Dimension (2005)
[muokkaa] Opetusmateriaali
- Arpeggios (2002)
- High Shred Techs (2003)
- Intense Guitar Playing (2004)
[muokkaa] Vierailut
- Vitalij Kuprij: Forward and Beyond (2004)
- Citriniti/Fabrizio Leo: Between the Music and Latitude (2005)
- Cyril Lepizzera: Eternity (2005)
