Himalaja
Wikipedia
Himalaja (sanskritiksi him = "lumi", aalaya = "koti") on vuoristo Aasiassa, joka erottaa Intian niemimaan Tiibetin ylängöstä. Laajemmassa merkityksessä Himalaja on massiivinen vuoristoryhmä, joka käsittää myös Karakorumin, Hindukušin ja jotain pienempiä vuoristoja. Se erottaa Intian ja Pakistanin, jotka jäävät eteläpuolelle, Tiibetistä, joka jää pohjoispuolelle. Nepal ja Bhutan sijaitsevat vuoriston etelärinteellä.
Himalaja on syntynyt Intian-Australian ja Euraasian mannerlaattojen törmäyksessä. Mannerlaatat ovat yhä liikkeessä, minkä vuoksi Himalaja nousee 2,5–5 cm vuosisadassa eroosiosta huolimatta.
Himalajalla sijaitsevat myös kolmen suuren joen, Indusin, Gangesin ja Jangtsen alkulähteet.
Himalajalla sijaitsevat maailman korkeimmat vuoret. Maailmassa on 14 yli 8 000 metriä korkeaa vuorta ja ne kaikki ovat Himalaja-Karakorumissa:
- Mount Everest (8 850 m)
- K2 (8 611 m)
- Kanchenjunga (8 586 m)
- Lhotse (8 545 m)
- Makalu (8 462 m)
- Cho Oyu (8 201 m)
- Dhaulagiri (8 167 m)
- Manaslu (8 163 m)
- Nanga Parbat (8 126 m)
- Annapurna (8 091 m)
- Gasherbrum I (8 068 m)
- Broad Peak (8 047 m)
- Gasherbrum II (8 035 m)
- Shishapangma (8 027 m)