Holstein-interglasiaali
Wikipedia
| Ajanjakso | Alijakso | Eepokki | Milloin oli |
|---|---|---|---|
| Neogeeni | Pleistoseeni | Saale-jääkausi | 0,15 - 0,38 |
| Holstein-interglasiaali | 0,38 - 0,40 | ||
| Elster-jääkausi | 0,40 - 0,42 |
Holstein-interglasiaali (Englannin Hoxnian, Amerikan Yarmouth) oli Elster- ja Saale-jääkausien välissä noin 320000- -288000 vuotta sitten.
Holsteinin ajoituksesta näkee erilaisia tietoja, kausi oli osa "suurta interglasiaalia" johon liittyi keskikokoisa jäätiköitymisiä ja lämpimiä kausia. Monet ovat sitä mieltä, että varsinainen Holstein olisi ollut sama kuin Englannin Purfleet-interstadiaali MIS9 300000-288000 vuotta sitten. Mutta jotkut väittävät Holsteinin olleen MIS 11 Hoxnian 430000 - 380000 vuotta sitten.
Holstein-interglasiaalista tehdyissä tutkimuksissa nähdään interglasiaalijaksolle tyypillinen arolajiston levittäytyminen enne koivun ja muiden puiden saapumista. Suomessa kasvoi Holstein-interglasiaalin aikana monia nykysin täällä tuntemattomia kasvilajeja, mm. serbiankuusta (Picea omorika).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Holstein ...=
Holstein-kauden ihminen oli neandertalinihmisen edeltäjä tai varhaisnykyihminen, joka tuotti Clacton- tai Acheul-tyypin esineitä. Holstein-kauden ihmistä sanotaan Swanscomben ihmiseksi ja Steinheimin ihmiseksi. Molemmissa oli sekä Neandertalin että nykyihmisen piirteitä.
Holstein-lämpökautta vastasi Italian Tyrrhenian I-rantaviiva.
[muokkaa] Holstein-kauden eläimistö
Englannissa eli mm. aromammutteja, metsänorsuja, suuria villihevosia, alkuhärkiä, magotteja ja Merckin sarvikuonoja.
- Archidiskodon meridionalis / Palaeoloxodon antiquus etelänelefantti/metsäelefantti
- Mammuthus trogontherii / M. primigeniud aromammutti/mammutti
- Dicerorhinus kirchbergensis metsäsarvikuono
- Dicerorhinus hemitoechus arosarvikuono
- Equus spec. hevonen
- Equus hydruntinus euroopanvilliaasi
- Sus scrofa villisika
- Hippopotamus antiquus euroopanvirtahepo
- Cervus elaphus = C. acoronatus punahirvi
- Megaloceros savini / M. giganteus jättihirvi
- Dama clactoniana / D. dama kuusipeura
- Capreolus suessenbornensis / C. capreolus metsäkauris
- Bubalus murrensis euroopanvesipuhveli
- Bison schoetensacki / Bison bonasus metsävisentti
- Bison priscus arovisentti
- Bos primigenius metsähärkä
- Castor fiber majava
- Macaca spec. resusapina
- Hyaena hyaena hyeena
- Crocuta crocuta täplähyeena
- Homotherium crenatidens / H. latidens. sapelihammaskissa
- Panthera leo leijona
- Panthera gombaszoegensis euroopanjaguaari
- Meles meles mäyrä
- Canis lupus susi
- Cuon priscus / C. alpinus alppisusi
- Vulpes vulpes kettu
- Ursus deningeri / U. spelaeus alkukarhu (Mosbacher Bär) / luolakarhu
- Ursus arctos ruskeakarhu
[muokkaa] Holsteinin ajoituksesta
Noin 430000-230000 vuotta oli "Suuri interglasiaali", joka kattoi monia keskikokoisia jäätiköitymisiä ja interglasiaaleja. Eri lähteissä on eri tietoja siitä, milloin Holstein oli.
Suuren interglasiaalin jako Englannissa
- MIS 11 Hoxnian 430000 - 380000 vuotta sitten
- MIS10 kylmää, jotkut sanovat, että tämä olisi Anglian-jäätiköitymisen aika.
- MIS 9 Purfleet 320000 - 290000 vuotta sitten, Holstein?
- MIS8 jäätikkö 290000 - 230000
- MIS 7 Aveley 230000 - 180000 (Saale I-II?)
Hoxnen interglasiaali MIS11 430000 - 380000 oli vanhin, Elsteriä seurannut interstadiaali, jolloin Englannissa oli mm suorasyöksyhampaisia norsueläimiä ja kasvoi tammea. Jotkut tämän ajan Englannin nilviäis lajit elävät nykyään Tonavan ja Intian leveyksillä, mutta hyönteislajisto viittaa yhtä lämpimään kuin nyt. Tältä ajalta ovat Swanscomben pre-sapiens-löydöt. Purfleetin interglasiaali MIS9 320000-290000 vuotta sitten oli nykyistä lämpimämpi, Englannissa oli Etelä-Euroopan lajeja. Englannissa Essexissä oli "barbaariapinoita" joita elää nykyään Gibraltarin tienoilla, Hackneyssä Englannissa eli nykyään Espanjassa ja Etelä-Ranskassa eläviä nilviäislajeja, kesät olivat 3º C nykyistä lämpimämpiä. Aveleyn interglasiaali' MIS 7 230000-180000 vuotta sitten oli kausi, jolloin oli kolme yhtä lämmintä huippua kuin nyt, ja kaksi kylmempää vaihetta. Kauden lopulla 190000 - 180000 vuotta sitten kasvoi Thamesin varrella tiheitä tammimetsiä. Eläimistönä elefanttia, sarvikuonoa ja hirveä , joita sudet ja leijonat metsästivät. Ei tiedetä, elikö tällä kaudella Englannissa ihmisiä, hajanaiset, kuluneet työkalut voivat olla joen irrottamia aikisemmista kerrostumista. Noin vuoden 200000 BP jälkeen ilmasto oli yhtä lämmin kuin nyt, mutta oli enemmän ruohoista avomaastoa, eli lähinnä savannimaista ympäristöä, jossa ruohon seass kasvoi siellä täällä tammea ja mäntyä. mmamutti ja hevonen olivat yleisimpiä. Mmmutti oli myöhempiä mammutteja pienempi, Intian elefantin kokoinen. Oli myös sarvikuonoja ja biisoneita sekä villikissoja.
