Iroha
Wikipedia
Iroha (japaniksi 伊呂波 tai いろは) on japanilainen runo, joka on todennäköisesti kirjoitettu Heian-kaudella (794–1179). Ensimmäinen merkintä runon olemassaolosta on vuodelta 1079. Runo on hyvin tunnettu, sillä se on täydellinen pangrammi eli siinä käytetään kerran japanilaisen tavumerkistön jokaista tavua. Siksi sen avulla järjestetään myös kana-aakkosia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Runo
Runon teksti hiraganalla (mukana arkaaiset merkit ゐ ja ゑ mutta ei äänteen soinnillisiksi tekeviä merkkejä (dakuten)):
いろはにほへと
ちりぬるを
わかよたれそ
つねならむ
うゐのおくやま
けふこえて
あさきゆめみし
ゑひもせす
Runon teksti kanjilla ja kanalla sonnilliseksi tekevin merkein:
色は匂へど
散りぬるを
我が世誰ぞ
常ならむ
有為の奥山
今日越えて
浅き夢見じ
酔ひもせず
Suomenkielinen käännös (englannista):
- Kukat ovat kirkkaita mutta [vääjäämättä] kuihtuvat,
- joten kuka voisi pysyä maailmassamme? [Ei kukaan]
- Anna meidän tänään ylittää yliaistillinen korkea vuori,
- eikä ole enää pinnallista unta, ei enää humaluutta.
[muokkaa] Äännemuutokset
Irohaa käytetään esimerkkinä puhutussa japanin kielessä tapahtuneista äännemuutoksista. Tarkoin translitteroituna runo koostuu seuraavista merkeistä:
- i ro ha ni ho he to
- chi ri nu ru (w)o
- wa ka yo ta re so
- tsu ne na ra mu
- u (w)i no o ku ya ma
- ke fu ko e te
- a sa ki yu me mi shi
- (w)e hi mo se su
Jotta runo saataisiin järkeväksi, se pitää lukea jokseenkin joustavasti. Näiden mutoksien kanssa runosta tulee:
- Iro wa nioedo
- Chirinuru o
- Wa ga yo tare zo
- Tsune naran
- Ui no okuyama
- Kyō koete
- Asaki yume miji
- Ei mo sezu.
[muokkaa] Käyttö
Irohassa on jokainen kana tasan kerran, lukuun ottamatta merkkiä ん [-n], joka on lisätty kirjaimistoon myöhemmin. Tästä syystä runoa käytettiin yleisesti kana-aakkosten järjestämiseen Meiji-kauden 1800-luvun uudistuksiin asti, jolloin gojūon (五十音, "50 ääntä") -järjestelmästä tuli yleisempi. Tämä järjestys perustuu osittain sanskritiin. Se alkaa kirjaimilla "a, i, u, e, o", sitten tulevat tavut "ka, ki, ku..." ja niin edelleen. Vaikka Irohaa pidetään vanhanaikaisempana kuin gojūonia, aikaisin kopio gojūonista on itse asiassa vanhempi kuin Iroha.
Irohaa näkee myös modernissa Japanissa. Sitä käytetään esim. teattereiden istumapaikkojen numeroinnissa, Go-pelin diagrammeissa (kifu) sekä musiikissa: oktaavin nuotit nimetään japaniksi i ro ha ni ho he to, ja kirjoitetaan katakanalla.
[muokkaa] Runon alkuperä
Runon tekijänä pidetään perinteisesti Heian-kauden japanilaista buddhalaista pappia ja oppinutta Kūkaita (空海, 774–835). Se on kuitenkin epätodennäköistä, sillä tuona aikana kanamerkistön a- ja ya-alkavissa osissa uskotaan olleen erilliset e-äänteet. Yllä oleva え (e) olisi lausuttu silloin ye, mikä tekee pangrammista epätäydellisen.
Sanotaan, että Iroha olisi käännös näistä Nirvana-sutran säkeistä:
- 諸行無常
- 是生滅法
- 生滅滅已
- 寂滅為楽
Suomeksi:
- Että kaikki on väliaikaista
- On tapa, jolla kaikki asiat tulevat olemaan ja lähtevät olemasta
- Kun nämä prosessit loppuvat
- Näemme onnellisuuden nirvanassa
Japaniksi yllä oleva teksi luetaan:
- Shogyōmujō
- Zeshōmeppō
- Shōmetsumetsui
- Jakumetsuiraku .
[muokkaa] Katso myös
- Ametsuchi No Uta (aikaisempi pangrammi)
