Mil Mi-24
Wikipedia
| Mil Mi-24 "Krokodil" (NATO: "Hind") | ||
|---|---|---|
 Yhdysvaltain ilmavoimien harjoituskäytössä oleva Mi Mil-24. |
||
| Kuvaus | ||
| Tyyppi | Taisteluhelikopteri | |
| Miehistö | 2–3 | |
| Matkustajamäärä | 8–10 | |
| Kuljetuskyky | kg | |
| Ensilento | 19. syyskuuta 1969 | |
| Valmistaja | Mil | |
| Valmistusmäärä | 2000 | |
| Mitat | ||
| Pituus | 17,5 m | |
| Roottorikehän halkaisija | 17,3 m | |
| Pyrstöroottorikehän halkaisija | 3,91 m | |
| Korkeus | 6,5 m | |
| Massa | ||
| Tyhjämassa | 8 500 kg | |
| Lentoonlähtömassa | 11 800 kg | |
| Voimanlähde | ||
| Moottori | 2 x Isotov TV-3 | |
| Teho | 1 600 kW | |
| Suoritusarvot | ||
| Lentonopeus | 335 km/h | |
| Nousunopeus | 9,6 m/s | |
| Lentomatka | 450 km | |
| Lakikorkeus | 4 500 m | |
 |
||
Mil Mi-24 on entisessä Neuvostoliitossa ja nykyisin Venäjällä valmistettava raskas taisteluhelikopteri. Mi Mil-24 on yksi nykyajan suurikokoisimmista ja laajimmin käytetyistä taisteluhelikoptereista, ja se on yhä palveluskäytössä yli 30 maan ilmavoimissa, useimmat Euroopan tai kolmannen maailman valtioissa[1].
Mi Mil-24 tunnetaan Venäjän ilmavoimissa koodinimellä "Krokodil"[2], mikä viittaa helikopterin väritykseen ja muotoiluun. Sotilasliitto NATO:ssa helikopterille on annettu tunnusnimeksi "Hind". Suurikokoisuutensa ja raskaan aseistuksensa vuoksi neuvostoliittolaiset sotilaslentäjät viittasivat helikopteriin "lentävänä panssarivaununa".
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleistietoa
Mil Mi-24 on kaksimoottorinen taisteluhelikopteri, joka suunniteltiin tukemaan ja kuljettamaan maajoukkoja. Helikopteri on erittäin kestävä ja on käytännössä vahingoittumaton tavallisille käsiaseille; kopterin ainoa varsinainen heikko kohta on sen panssaroimaton peräroottori. Kopteri on nopea muttei erityisen ketterä, minkä vuoksi se on haavoittuvainen ilmatorjunta-aseille. Kömpelyytensä vuoksi kopteri ei sovellu aloitteleville lentäjille, sillä pienikin virhe voi aiheuttaa roottorien hallinnan menetyksen ja johtaa maahansyöksyn[2].
Kopterin ohjaamo muodostuu kahdesta peräkkäisestä kuplamaisesta ikkunasta. Ohjaamo on paineistettu, minkä tarkoituksena on suojella lentäjiä kemiallisilta aseilta. Ensimmäisissä koptereissa ohjaamossa oli erittäin huono näkyvyys[2], minkä seurauksena kopteri täytyi suunnitella uudestaan. Alun perin ohjaamon varustus oli hyvin pelkistetty, mutta kopterin uudemmissa malleissa on nykyisin GPS-paikannin ja kehittyneet sensorijärjestelmät. Yksi kopterin pahimmista ongelmista on pimeänäkölaitteiden puute, minkä vuoksi Mi-24 ei kykene toimimaan öisin; tosin kopterin Mi-35 -mallissa on nykyaikainen pimeänäkölaitteisto.
Mil Mi-24 on aseistettu yhdellä konetykillä, mutta kopteri kykenee kuljettamaan erilaisia ohjuksia ja pommeja. Useimmista taisteluhelikoptereista poiketen Mil Mi-24 kykenee kuljettamaan matkustamossaan kahdeksan sotilasta ta esimerkiksi neljät paarit.
[muokkaa] Historia
[muokkaa] Varhainen historia
Mil Mi-24 suunniteltiin 1960-luvun loppupuolella, jolloin Neuvostoliitto halusi yhdistää silloisten sotilashelikopterien taistelu- ja kuljetusominaisuudet[2]. Kopterin suunnitteli Mihail Mil, joka sai pohjapiirrokset valmiiksi vuonna 1967. Ensimmäinen prototyyppi rakennettiin vuonna 1967 ja kopteri suoritti ensilentonsa vuonna 1969. Sotilaskäyttöön kopteri otettiin vuonna 1972[1].
Mi-24 osallistui sotatoimiin ensimmäistä kertaa Ogadenin sodassa, jossa ne toimivat Neuvostoliiton tukeman Etiopian puolella ja karkoittivat Etiopian maaperälle tunkeutuneet somalialaiset joukot. Vuonna 1978 Vietnam käytti taistelukoptereita sodassa Kambodžaa hallitsevia punaisia khmerejä vastaan.
[muokkaa] Afganistanin sisällissota
Mil Mi-24 -koptereilla oli merkittävä rooli Neuvostoliiton puolella Afganistanin sisällissodassa 1979–1989[3]. Afganistanin karun ja kallioisen maaston vuoksi Neuvostoliittoa vastustavat mujahideen-sissitaistelijat eivät kyenneet piiloutumaan koptereilta, eikä heillä ollut riittävää ilmatorjunta-aseistusta. Koska mujahideenit olivat huonosti aseistettuja, kopterit kohtasivat vain vähäistä vastarintaa. Yleensä kopterit toimivat tukemassa sotilaita ja panssarivaunuja, mutta toisinaan ne suorittivat hyökkäyksiä mujahideenien asemia vastaan. Kopterit kykenivät tehokkaasti pommittamaan viholliskohteita ja kuljettamaan neuvostosotilaita paikasta toiseen, minkä vuoksi neuvostokomentajat pitivät niitä suuressa arvossa. Kertoman mukaan mujahideenit vihasivat koptereita niin paljon, että he alkoivat kutsumaan niitä "paholaisen vaunuiksi"[3].
Neuvostoliitto piti Mi-24 -koptereita ylivoimaisina, kunnes Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA alkoi tukemaan sissejä ja lahjoitti heille FIM-92 Stinger -ilmatorjuntaohjuksia. Kopterit olivat niin kömpelöitä, että ne eivät kyenneet ketteriin väistöliikkeisiin, vaan isketyivät maahan tai saivat osuman ohjuksesta. Sissit myös oppivat järjestämään yllätyshyökkäyksiä ja hyökkäsivät öisin, silloin kopterit olivat pimeänäkölaitteiden puuttumisen takia puolustuskyvyttömiä. Neuvostoliitto yritti suojata koptereita peittämällä niiden pakoputket vähentääkseen pakokaasuja, joiden lämpövanojen avulla Stinger-ohjukset kykenivät hakeutumaan kohteisiinsa. Tästä ei kuitenkaan ollut hyötyä, sillä kun Neuvostollitto veti joukkonsa Afganistanista vuonna 1989, mujahideenit olivat onnistuneet pudottamaan 333 Mil Mi-24 -kopteria[3].
[muokkaa] 1980-luvulta 2000-luvulle
Irakin-Iranin sodan aikana Irak käytti Mil Mi-24 -koptereita Irania vastaan, jolloin syntyi rajuja ilmataisteluita niiden ja Iranin ilmavoimien AH-1J SeaCobrien välillä. Myöhemmin Irak käytti koptereita Kuwaitin miehityksessä ja Persianlahden sodassa. Irakin sodassa aikana irakilaiset Mil Mi-24:t eivät koskaan ehtineet taistelutoimiin, mutta Irakiin lähetyillä puolalaisjoukoilla on käytössään kuusi Mil Mi-24 -kopteria. 18. heinäkuuta 2006 yksi niistä putosi maahan Al Diwaniyahissa.
Neuvostoliiton romahdettua Venäjä on käyttänyt Mil Mi-24 -koptereita sekä ensimmäisessä että toisessa Tšetšenian sodassa. Sotien aikana kopterit ovat Afganistanin sodan tavoin osoittautuneet haavoittuvaiksi ilmatorjuntaohjuksille, mutta kopterien putoamisiin ovat liittyneet myös huollon puute, kopterien ikääntyminen ja lentäjien kokemattomuus. Suomen lähistöllä venäläisiä Mil Mi-24 -koptereita on Alakurtin sotilastukikohdassa.
Mil Mi-24 -taisteluhelikoptereita on myös käytetty muiden muuassa Sri Lankan sisällissodassa, 1991–1995 Krotian sodassa, 1996–1999 Kosovon sodassa, 1991–2002 Sierra Leonen sisällissodassa ja 2006 Somalian sodassa.
[muokkaa] Populaarikulttuurissa
- Mi-24 nähdään Rambo-elokuvissa Rambo – taistelija 2 ja Rambo 3. Molemmissa elokuvissa nähdyt taistelukopterit olivat todellisuudessa muunneltuja SA 330 Puma -kuljetuskoptereita[4][5].
- Mi-24 esiintyy välivastuksena Metal Gear -pelisarjan peleissä Metal Gear 2: Solid Snake ja Metal Gear Solid.
- Tietokonepelissä F.E.A.R. pääroisto Paxton Fettelin Replica-sotilailla on käytössään Mi-24 -kopteri.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 http://www.globalsecurity.org/military/world/russia/mi-24.htm (englanniksi)
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 http://www.centennialofflight.gov/essay/Rotary/Hind/HE18.htm (englanniksi)
- ↑ 3,0 3,1 3,2 http://www.faqs.org/docs/air/avhind1.html#m4 (englanniksi)
- ↑ http://finnish.imdb.com/title/tt0089880/trivia (englanniksi)
- ↑ http://finnish.imdb.com/title/tt0095956/trivia (englanniksi)
