Sikojenlahden maihinnousu
Wikipedia
| Sikojenlahden maihinnousu | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa kylmää sotaa | |||||||||
|
|||||||||
| Taistelijat | |||||||||
| Kuuba | Kuuban vastavallankumoukselliset | ||||||||
| Komentajat | |||||||||
| Fidel Castro, Arnaldo Ochoa Sanchez Che Guevara |
Grayston Lynch Pepe San Roman Erneido Oliva |
||||||||
| Vahvuudet | |||||||||
| 51 000 | 1 500 | ||||||||
| Tappiot | |||||||||
| 2 200 | 115 kuoli, 1 189 vangittiin | ||||||||
Sikojenlahden maihinnousu (Sikojenlahden invaasio) liittyy vahvasti Kuuban vallankumoukseen ja Kuuban kriisiin.
Fidel Castron joukot suorittivat vuonna 1959 Kuubassa suuren vallankumouksen, jonka seurauksena tuhansia kuubalaisia pakeni maasta pääasiassa Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltoihin paenneet kuubalaiset alkoivat pian vaatia Yhdysvalloilta tukea Kuuban vallankumoushallinnon syrjäyttämisessä, ja lopulta Yhdysvallat suostuikin. Tämän seurauksena vuonna 1960 Yhdysvaltain Keskustiedustelupalvelu (CIA) alkoikin kouluttaa Guatemalassa vastavallankumouksellisista kuubalaisista koostuvaa armeijaa.
Huhtikuun 17. päivänä 1961 arviolta 1 300 – 1 400 vastavallankumouksellista kuubalaista suoritti hyökkäyksen Kuuban etelärannikolla sijaitsevalle Sikojenlahdelle. Maihinnousu tapahtui Playa Girón -nimisellä rannalla. Hyökkäys kuitenkin epäonnistui täydellisesti: neljässä päivässä Kuuban armeija tuhosi vastavallankumouksellisten joukot niin, että suurin osa hyökkääjistä joko kaatui tai vangittiin.
Hyökkäyksen epäonnistuminen johtui pitkälti huonosta tiedustelusta ja sen valvonnasta, surkeasta valmistelusta ja kehnosta toteutuksesta. Osansa epäonnistumisessa vaikutti myös Yhdysvaltain laivaston ilmavoimien tuen peruuttaminen aivan viime hetkellä presidentti John F. Kennedyn käskystä. Tämä aiheutti Kennedyn julkisuuskuvaan suuren loven.
Sikojenlahden tapahtumat huononsivat jo ennestään Kuuban kauppasaarrossa kylmentyneitä Yhdysvaltain ja Kuuban välisiä suhteita. Yhdysvaltain tuore presidentti Kennedy sai Sikojenlahden maihinnoususta tahran kilpeensä. Castro puolestaan selvisi tilanteen moraalisena voittaja saaden puolelleen maailman sympatiat. Castrosta tuli mm. tämän takia yksi Kuuban suurimmista kansallissankareista.
