Sirius

Wikipedia

Sirius
Nimen alkuperä	?
Bayerin designaatio	Alfa Canis Majoris, Alpha Canis Majoris, Alf CMa, Alp CMa, α Canis Majoris, α CMa
Flamsteedin designaatio	9 Canis Majoris, 9 CMa
HR-designaatio	HR 2491
HD-designaatio	HD 48915
Muut designaatiot	BD -16°1591, Gl 119-052, GCTP 1577.00 A/B, GJ 244 A/B, LHS 219, ADS 5423, LTT 2638, HIP 32349
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus (m_v)	−1,47 (A) / 8,44 (B)
Absoluuttinen kirkkaus (M_v)	1,47 (A) / 11,35 (B)
Valovoima (Aurinko = 1)	26,1 (A) / 0,0024 (B) Lo Aurinkoa
Spektriluokka	A1V tai A0-1V (A) / DA2 (B)
Väri-indeksi	B-V 0,01 (A) / −0,03 (B) U-B −0,08 (A) / −1,04 (B)
Pintalämpötila	9900 (A) / 25200 (B) K K
Massa (Aurinko = 1)	2,14 (A) / 0,98 (B Mo
Säde (Aurinko = 1)	1,68 (A) / 0,008 (B) Ro
Muuttujatyyppi	?
Pyörimisnopeus	?
Metallipitoisuus	1,9 kertaa aurinko
Ikä	200-300 (225-250) milj v
Elinkelpoisen planeetan etäisyys	{{{ekokehä}}}
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö	Iso koira, Canis Major
Rektaskensio (J2000)	06h 45m 08.9s
Deklinaatio (J2000)	−16° 42' 58"
Etäisyys	8,58 valovuotta (2,631 parsekia)
Parallaksi mas	380,02 ± 1,28 mas
Säteisnopeus	-7,6 km/s km/s
Ominaisliike mas/v	RA: −546.01 mas/v dekl.: −1223.08 mas/v
Näkyy leveysasteiden {{{leveysmax}}}° N ja {{{leveysmin}}}° S välillä.

Sirius (α Canis Majoris, α CMa) Ison koiran tähtikuviossa on Maasta katsoen tähtitaivaan kirkkain tähti. Siriuksen näennäinen kirkkaus eli suuruusluokka on −1,42^m ja valovoima hieman yli 23 aurinkoa. Sirius sijaitsee 8,7 valovuoden etäisyydellä Maasta. Se on kolmanneksi lähimpänä meitä oleva paljain silmin näkyvä tähti. Sitä lähempänä ovat vain Aurinko ja Rigil Kentaurus (α Centauri). Sirius tunnetaan myös siitä, että sen seuralainen Sirius B on pieni ja tiheä valkoinen kääpiötähti.

[muokkaa] Siriuksen nimi

Nimi tulee kreikan sanasta seirios, joka tarkoittaa kuumaa, polttavaa. Sirius tunnetaan myös Ison Koiran tähdistön nimestä johdetulla nimellä Koirantähti ja kansanperinteisellä nimellä Kalevan tähti. Muinaisessa Egyptissä Sirius, joka tunnettiin nimellä Sothis, toimi merkkinä maan maataloudelle elintärkeän Niilin tulvan alkamisesta. Kun Sothis heinä-elokuun vaihteessa nähtiin Memfisissä ensi kerran aamutaivaalla (heliakkinen nousu), tiedettiin että Niili alkaisi pian tulvia.

Roomalaisen runoilijan Horatiuksen mukaan metsästäjä Orionin koira oli nimeltään Sirius. Nimitys Koirantähti juontunee tästä.

[muokkaa] Havaitseminen

Siriuksen sijainti Ison koiran tähdistössä

Suomessa Sirius näkyy talvitaivaalla matalalla etelässä, Ison Koiran tähdistössä. Pienen horisonttikorkeuden vuoksi tähti tuikkii voimakkaasti ja näyttää koko ajan vaihtavan väriään. Kaukoputki ei paljasta mitään uusia yksityiskohtia, tosin seuralaistähti on havaittavissa noin 30 cm:n kaukoputkella. Tulevaisuudessa tähdet näyttävät vielä lähentyvän toisiaan ja valkoisen kääpiön havaitseminen vaikeutuu entisestään. Sirius on aiheuttanut vilkkumisensa ja kirkkautensa johdosta monta turhaa ufohavaintoa.

[muokkaa] Kaksoistähti Sirius AB

Hubble-avaruusteleksoppin kuva Sirius AB:stä.

Sirius on kaksoistähti, jossa kirkasta tähteä (Sirius A) kiertää pieni valkoinen kääpiö (Sirius B). Sirius A kuuluu spektriluokkaan A1V. Se on meidän Aurinkoamme jonkin verran suurempi, valovoimaisempi ja kuumempi tähti, jonka valo on väriltään valkoista. Saksalainen tähtitieteilijä Friedrich Bessel päätteli Siriuksen seuralaisen olemassaolon jo vuonna 1844 havaittuaan, että Siriuksen liikerata suhteessa kaukaisiin tähtiin oli aaltomainen. Alvan Clark onnistui havaitsemaan Sirius B:n 18 vuotta myöhemmin testatessaan juuri valmistamaansa linssikaukoputkea. Se on ensimmäinen löydetty valkoinen kääpiötähti.

[muokkaa] Sirius AB

Pölyä on havaittu Sirius AB:n ympäriltä.

Kiertoaika 50,1 V
Tähtien väli 19,8 AU
Väli vaihtelee välillä 8,1- 31,5 AU
Rataellipsin eksentrisyys eli soikeus 0,59

[muokkaa] Sirius A

Sirius A:n massa on 2,02-2,14 ja läpimitta 1,68-1,71 Aurinkoa. Rautaa on 7,4 kertaa niin paljon kuin Auringossa. Siriukselta ei ole löydetty eksoplaneettoja. Säteily sallisi mahdolliselle planeetalle vain alkeellisen elämän eli bakteereja.

[muokkaa] Sirius B on valkea kääpiötähti

Taiteilijan näkemys Sirius AB:stä.

Sirius B on valkoinen kääpiö, joka on hyvin tiheä tähti. Sirius B:n läpimitta on 11700 km eli hieman Maata pienempi. Valkoinen kääpiö on tähden ydin, josta vety on loppunut ja joka on puhaltanut tähden ulkokerrokset pois. Valkeassa kääpiössä on yleensä heliumia ja ehkä hiiltä. Aine on hyvin tiheää, painovoima tähden pinnalla on valtava. Valkoinen kääpiö koostuu degeneroituneesta aineesta, jonka elektroniverho on romahtanut. Laskujen mukaan Sirius B:n massa oli alun perin noin 5,05 (+0,374/-0,276) Auringon massaa.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Siriuksesta löytyy numerotietoja tähtiluetteloista.

Taivaan kirkkaimmat tähdet
Aurinko
Achernar \| Acrux \| Adhara \| Aldebaran \| Alfa Centauri \| Alnilam \| Altair \| Antares \| Arcturus \| Bellatrix Betelgeuze \| Canopus \| Capella \| Castor \| Deneb \| Elnath \| Fomalhaut \| Gacrux \| Hadar \| Miaplacidus Mimosa \| Pollux \| Procyon \| Regulus \| Rigel \| Shaula \| Sirius \| Spica \| Vega