Static Wikipedia February 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Web Analytics
Cookie Policy Terms and Conditions TGV – Wikipedia

TGV

Wikipedia

TGV-junia lähtee Pariisissa Gare Montparnesselta länteen ja etelään.
TGV-junia lähtee Pariisissa Gare Montparnesselta länteen ja etelään.

TGV (train à grande vitesse, suomeksi suurnopeusjuna) on ranskalainen luotijuna, jonka ovat kehittäneet GEC-Alsthom (nykyään Alstom) ja SNCF, Ranskan valtiorautatiet. Ensimmäisen Pariisin ja Lyonin välisen TGV-reitin avauduttua vuonna 1981 Pariisista levittäytyvä verkko on laajentunut ympäri Ranskaa.

Ensimmäisen linjan menestys johti verkon nopeaan laajenemiseen. Uusia linjoja rakennettiin maan etelä-, länsi- ja koillisosiin. Naapurimaat kuten Belgia, Italia ja Sveitsi ovat hyötyneet TGV:stä ja rakentaneet omia siihen liittyviä suurnopeuslinjoja. TGV:t kulkevat Thalys-nimen alla myös Belgian kautta Saksaan ja Alankomaihin, ja Eurostar yhdistää Ranskan ja Belgian Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Suunnitteilla on useita uusia linjoja sekä Ranskassa että sitä ympäröivissä maissa. Toursin kaltaisista kaupungeista on tullut osa Pariisin työmatkavyöhykettä.

TGV:t kulkevat nopeimmillaan 320 km/h, mikä on mahdollista junille rakennettujen erillisten, nopeiden ja suorien raiteiden (lignes à grande vitesse – LGV) sekä junien eräiden ominaisuuksien ansiosta. Näitä ovat mm. voimakkaat sähkömoottorit, alhainen akselipaino ja kulunvalvonta, jonka ansiosta kuljettajan ei tarvitse nähdä opastimia suurissa nopeuksissa. TGV:t valmistaa pääasiassa ranskalainen Alstom, nykyään usein yhteistyössä kanadalaisen Bombardierin kanssa. Pientä sarjaa Pariisin ja Lyonin väliseen postiliikenteeseen käytettyjä junia lukuun ottamatta TGV:t ovat matkustajajunia. TGV:n pohjalta suunniteltuja junia on käytössä myös Etelä-Koreassa (KTX) ja Espanjassa (AVE).

Matkustus TGV:llä on suureksi osaksi korvannut lentomatkustuksen TGV:n yhdistämien kaupunkien välillä lyhyempien matka-aikojen (erityisesti alle kolmen tunnin matkoilla), helpompien turva- ja muiden muodollisuuksien ja rautatieasemien keskeisen sijainnin vuoksi. Lisäksi TGV on erittäin turvallinen matkustustapa – liikenteen aloittamisen jälkeen tapahtuneissa onnettomuuksissa ei ole tullut vielä yhtään kuolonuhria.

3. huhtikuuta 2007 modifioitu TGV POS -juna, koodinimeltään V150, teki uuden raiteilla tavanomaisesti kulkevien junien nopeusennätyksen. LGV Est -rataosuudella juna saavutti nopeuden 574,8 km/h. Kokeissa oli aiemmin ylitetty 550 km/h nopeus. Entinen ennätys 515,3 km/h oli vuodelta 1990.[1][2]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Ideaa TGV:stä ehdotettiin ensimmäisen kerran 1960-luvulla, kun Japani oli aloittanut Shinkansenin rakentamisen vuonna 1959. Ranskan hallitus suosi voimakkaasti uusia teknologioita ja tutki ilmatyyny- ja maglev-junien, kuten Aérotrainin, rakentamista. Samanaikaisesti SNCF aloitti perinteisillä raiteilla kulkevien suurnopeusjunien kehittelyn.

Alun perin TGV:n, joka siihen aikaan oli lyhenne sanoista très grande vitesse (todella suuri nopeus) tai turbine grande vitesse (suurnopeusturbiini), ajateltiin käyttävän voimanlähteenään kaasuturbiinia. Turbiinit valittiin niiden pienen koon, painon ja voimantuoton hyvän suhteen sekä kestävyyden vuoksi. Ensimmäinen prototyyppi, TGV 001, oli ainoa tämäntyyppisellä moottorilla rakennettu TGV. Öljyn nopean hinnannousun jälkeen vuonna 1973 kaasuturbiineja alettiin pitää epäkäytännöllisinä ja uudeksi voimanlähteeksi valittiin sähkö, joka tultaisiin tuottamaan Ranskan uusilla ydinvoimaloilla.

TGV 001 ei prototyyppinä mennyt kuitenkaan hukkaan. TGV 001:llä pystyttiin testaamaan muun muassa suurnopeusjarruja, aerodynamiikkaa ja opastimia. Juna oli nivelletty, eli kahden vaunun välissä oli molemmille yhteinen teli, joka salli vaunujen liikkua vapaasti toisiinsa nähden. Prototyyppi saavutti 318 km/h:n nopeuden, joka on yhä ei-sähkökäyttöisten junien maailmanennätys. TGV 001:n sisä- ja ulkotilat suunnitteli brittiläinen muotoilija Jack Cooper, jonka työ muodosti pohjan tulevien TGV-mallien suunnittelulle.

TGV:n muuttaminen sähköiseksi vaati suuria muutoksia. Ensimmäinen täysin sähkövetoinen prototyyppi, lempinimeltään Zébulon, valmistui vuonna 1974. Testauksen aikana prototyyppi kulki lähes miljoona kilometriä. Vuonna 1976 Ranskan hallitus antoi täyden rahoituksen TGV-projektille, ja ensimmäisen suurnopeuslinjan LGV Sud-Estin rakentaminen alkoi. Linjalle annettiin lyhenne LN1, Ligne Nouvelle 1 (Uusi Linja 1).

TGV Futuroscopessa Poitiersin lähellä.
TGV Futuroscopessa Poitiersin lähellä.

Kun kahta esivalmisteista junaa oltiin testattu ja muuteltu huomattavasti, ensimmäinen lopullinen TGV toimitettiin liikenteeseen 25. huhtikuuta 1980. TGV aloitti henkilöliikenteen Pariisin ja Lyonin välillä 27. syyskuuta 1981. Alkuperäinen kohderyhmä olivat kahden kaupungin välillä matkustavat liikemiehet; liikennevälineenä TGV oli huomattavasti tavallisia junia, autoja tai lentokoneita nopeampi. Junista tuli kuitenkin pian suosittuja myös alkuperäisen asiakasryhmänsä ulkopuolella, ja yleisö näki ne nopeana ja tervetulleena liikennevälineenä kaupunkien välille.

Myöhemmin Ranskassa on avattu kaksi muuta suurnopeuslinjaa. Liikenne LGV Atlantiquella (LN2) Pariisista Toursiis/Le Mansiin alkoi vuonna 1989 ja LGV Nordilla (LN3) Pariisista Calais'hen ja Belgian rajalle vuonna 1993. LGV Rhône-Alpesin (LN4), joka jatkoi LGV Sud-Estiä Valence'iin, rakentaminen alkoi vuonna 1990 ja linja valmistui vuonna 1992; LGV Méditerranéen (LN5) rakentaminen Marseilleen alkoi vuonna 1996 ja liikenne vuonna 2001. Linja Pariisista Strasbourgiin, LGV Est, avataan liikenteelle kesällä 2007. TGV-teknologiaan perustuvia suurnopeuslinjoja on rakennettu myös Belgiaan, Alankomaihin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan – yhdistäen nämä maat TGV-rataverkkoon.

TGV Duplex-juna lähdössä Pariisin Gare de Lyonilta.
TGV Duplex-juna lähdössä Pariisin Gare de Lyonilta.

Eurostar-juna, joka yhdistää Manner-Euroopan Lontooseen Kanaalitunnelin kautta, aloitti liikennöintinsä vuonna 1994. Ensimmäinen vaihe Yhdistyneiden Kuningaskuntien puoleista suurnopeuslinjaa, Channel Tunnel Rail Linkiä, valmistui vuonna 2003. SNCF:n insinöörien avustuksella toteutetun projektin arvioidaan valmistuvan vuonna 2007, jolloin matka Lontoosta Brysseliin tulee kestämään vain 2 tuntia ja Lontoosta Pariisiin 2 tuntia 15 minuuttia.

TGV ei ollut maailman ensimmäinen kaupallinen suurnopeusjuna: Shinkansen yhdisti Japanissa Tokion ja Osakan 1. lokakuuta 1964, lähes 17 vuotta ennen ensimmäistä TGV:tä. TGV:llä on kuitenkin hallussaan nopeusennätys perinteisille junille (Japanilla on ennätys maglev-junille). Vuonna 1990 TGV saavutti 515,3 km:n tuntinopeuden tavallista lyhyemmällä junalla (kaksi veturia ja kolme matkustajavaunua). Viime aikoina tyypillisen matkan keskinopeudeksi on mitattu 263,3 km/h.

Kesällä 1995 otettiin käyttöön kaksikerroksiset junarungot (TGV Duplex), joiden matkustajakapsiteetti on 512. 28. marraskuuta 2003 TGV kuljetti miljardinnen matkustajansa liikenteen aloituksen jälkeen vuonna 1981. Luku jää toiseksi vain Shinkansenin vuonna 2000 saavuttamalle 5 miljardille matkustajalle. 2 miljardin rajan uskotaan menevän rikki vuonna 2010.

[muokkaa] Verkoston laajuus

TGV-verkoston laajuus, nopeat radat sinisellä ja punaisella
TGV-verkoston laajuus, nopeat radat sinisellä ja punaisella

[muokkaa] Lähteet

  1.  , Ranskalaisjuna teki nopeusennätyksen 2007-04-03. Helsingin Sanomat. Luettu 4. huhtikuuta 2007.
  2.  , French Excellence in Very High Speed Rail  . SNCF, Alstom, Réseau Ferré de France. Luettu 4. huhtikuuta 2007.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta TGV.
Suurnopeusjunat
TGV Acela Express | AVE | Eurostar | Eurostar Italia | InterCityExpress | JR-Maglev MLX01 | Korea Train Express | Levitoiva juna | Pendolino | Shinkansen | TGV | Thalys | Transrapid | Treno Alta Velocità | X2000
Tämä artikkeli on käännetty vieraskielisen Wikipedian artikkelista, ja siitä puuttuvat lähdemerkinnät.
Voit auttaa Wikipediaa etsimällä sopivat lähteet.

Static Wikipedia 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2007 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2006 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu