Tupolev Tu-160
Wikipedia
Tupolev Tu-160 (ven. Ту-160, NATO-koodinimi: Blackjack) on Venäjän ilmavoimien raskas kääntyväsiipinen strateginen yliäänipommikone. Se oli viimeinen Neuvostoliiton strategisista pommikoneista ja painavin taistelukone, joka on ikinä rakennettu. Venäjän ilmavoimilla on käytössä 15 konetta.
Kone lensi ensilentonsa 19. joulukuuta 1981 ja se otettiin käyttöön 1987. Koneet palvelivat vuoteen 1991 184. kaartin raskaassa pommikonerykmentissä Prylukissa Ukrainan SNT:ssa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen koneet jäivät Ukrainan omaisuudeksi. Vuonna 1999 Ukraina luovutti kahdeksan konetta Venäjälle vastineeksi energiaveloistaan. Ydinaseista luopunut Ukraina on sittemmin hajottanut muut koneet yhtä museokappaletta lukuun ottamatta.
Toinen Tu-160-yksikkö oli 121. kaartin raskas pommikonerykmentti Engelsissa, mutta 1994 mennessä sille oli toimitettu vain kahdeksan konetta. Ukrainasta siirretyt koneet siirrettiin Engelsiin. Kazanin lentokonetehtaalta valmistui yksi kone vuonna 2000, yksi maaliskuussa 2006, ja loppuvuodesta. Kaikki koneet on tarkoitus modernisoida ja niiden pitäisi olla palveluksessa ainakin 30 vuotta.
Tu-160 muistuttaa hyvin paljon yhdysvaltalaista B-1 Lanceria, mutta se on jonkin verran suurempi ja nopeampi. Voimanlähteenä on neljä NK-32-moottoria ja kone saavuttaa hiukan yli 2 machin nopeuden. Koneen sisäinen polttoainelasti riittää 15 tunnin toimintasäteeseen, minkä lisäksi se on ilmassa tankattava. Tu-160:stä ei ole varsinaisesti suunniteltu häivepommittajaksi, mutta sen näkyvyyttä tutkassa ja infrapunajälkeä on pienennetty. Venäjän ilmavoimien mukaan huhtikuun 2006 harjoituksessa Tu-160-koneet lensivät Yhdysvaltain ilmapuolustuksen huomaamatta Jäämereltä Kanadaan.[1]
Tu-160 on varustettu Obzor-K-tutkalla (NATO: Clam Pipe) ja Sopka-maastonseurantatutkalla, joka mahdollistaa matalalennon tutkakatveessa. Miehistöä on neljä. Aselastia koneeseen saa 40 000 kg tai kuusi K-55-risteilyohjusta tai 12×H-15-ohjusta.
