Tursaansydän

Wikipedia

Tunnettu kirjailija Ilmari Kianto on käyttänyt vasemmanpuoleista merkkiä tunnuksenaan

Tursaansydän eli mursunsydän on vanha Suomessa ja Skandinaviassa käytetty merkki. Suomessa se tunnettiin erityisesti Pohjois-Suomessa ja lappalaisten keskuudessa, mutta myös muualla. Merkki on peräisin jo esikristilliseltä ajalta. Tursaansydän koostuu neljästä samanlaisesta osasta, yleensä nuolista, joiden väliin muodostuu hakaristi. Kokonaisuus muistuttaa ruusua. Tursaansydämiä tunnetaan ainakin kahta eri tyyppiä (molemmat kuvassa).

Tursaansydän on ollut taikamerkki, sen on uskottu tuottavan onnea ja ilmeisesti suojelevan kirouksilta. Merkkiä on käytetty puuesineiden ja rakennusten koristelussa satoja vuosia. Tursaansydämen rinnalla tai sijasta on käytetty myös muita kukkaa muistuttavia kuvioita, joilla on niilläkin voinut olla suojelevia yliluonnollisia merkityksiä. Samaan tapaan käyttivät slaavit ukkosmerkkejä. Kaikki Suomesta tunnetut ennen 1700-lukua tehdyt puuesineiden hakaristit ovat tursaansydämiä. 1700-luvulla tursaansydän alkoi väistyä ja muut kuviot, myös yksinkertaiset hakaristit, alkoivat yleistyä.

Mursunsydäntä tunnuksenaan käytti myös viime sotien aikana ns. Päämajan kaukopartio-osasto eli ErP4. Nykyään sama tunnus löytyy myös ErP4:n perinteitä jatkavan Utin Jääkärirykmentin perinnerististä.

E.N. Setälän (1932) mukaan tursaansydän on ollut nimensä mukaisesti Tursaan, sodanjumalan merkki. Sekä merkki että Tursas-jumala ovat hänen mukaansa lainattu germaanisia kieliä puhuvilta kansoilta viimeisen esikristillisen vuosituhannen loppupuolella.

[muokkaa] Katso myös

• Ukkosmerkki
• Kannuksenpyörä

[muokkaa] Lähde

• Ilmar Talve: Suomen kansankulttuuri (1989, uudistettu painos 1990)
• Martti Haavio: Suomalainen mytologia (1967)
• Pieni tietosanakirja: Hakaristi

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia. Harkitse myös, voisiko tämän mallineen vaihtaa johonkin kuvaavammista tynkämallineista.