Tykkivene Hämeenmaa

Wikipedia

Tykkivene Hämeenmaa
Alustyyppi	Tykkivene
Miehistö	70 + 3
Telakka	Kone ja Silta Oy, Helsinki
Vesillelasku	1917
Käyttöönotto	1917
Käytöstä poistuminen	Romutettiin 1953
Mitat
Uppouma	400 tonnia
Pituus	52 m
Leveys	7,5 m
Syväys	3,4 m
Nopeus	15 solmua
Toimintasäde	-
Voimanlähde
Koneisto	hnöyryhiili
Teho	2 x 700 hevosvoimaa
Aseistus
Aseistus	2 × 102 mm Obuchov 1 × 40 mm ilmatorjuntatykki 1 × 20 mm ilmatorjuntatykki 3 × konekivääriä Raskaat raivausvinssit puomeineen 1944: 2 × 105 mm 2 × 40 mm ilmatorjuntatykkiä 2 × 20 mm ilmatorjuntatykkiä 3 × konekivääriä
Miinat	12 miinaa

Tykkivene Hämeenmaa oli Suomen merivoimien tykkivene vuosina 1920 - 1953. Hämeenmaa rakennettiin vuonna 1917 ja se oli alun perin miinan- ja suojaverkonlaskija, jonka suunnittelussa oli otettu huomioon myös käyttö raskaassa miinanraivauksessa. Alustyyppi oli erittäin merikelpoinen ja voimakaskoneinen.

Koska aluksen hallitsija vaihtui useasti ensimmäisen maailmansodan aikana sillä on ollut monta nimeä. Venäläisten aluksena se oli Pingvin, myöhemmin saksalaisilla Wulf. Lopulta Saksa luovutti aluksen Suomelle, joka nimesi sen Hämeenmaaksi. Se oli mukana matkalla jolla torpedovene S2 upposi kuluneen vuosisadan siihen asti voimakkaimmassa myrskyssä. Myrskyn voimasta kertoo jotain se, että jopa jykevärakenteinen ja voimakaskoneinen Hämeenmaakin joutui perävuotoisena hakeutumaan Vaasan Vaskiluotoon hätäsatamaan; aluksen päällikkönä tuolla matkalla oli silloinen kapteeniluutnantti, myöhemmin Laivaston komentajana sotavuodet toiminut kontra-amiraali Eero Rahola. Hän kommentoi onnettomuutta erittäin asiantuntevasti keväällä 1965, kun Yleisradio järjesti onnettomuudesta tuohon aikaan erittäin suositun tyyppisen dramatisoidun dokumenttiohjelman sen kunniaksi, että onnettomuudesta tuli tuona vuonna kuluneeksi 40 vuotta.

Hämeenmaa osallistui toiseen maailmansotaan parhaana suomalaisena tykkiveneenä sisaraluksensa Uusimaan tavoin. Hämeenmaata käytettiin talvisodassa rannikkovartiointiin ja tammikuussa 1940 saattajana. Hämeenmaa toimi kahden saattueen saattajana ennen paluutaan Turkuun hankalan jäätilanteen ja vaurioituneen potkurin takia. Hämeenmaa otti osaa Somerin taisteluun kesäkuussa 1942 ja piti taistelun lopussa vihollisen matalana tykkitulellaan. Alus kuitenkin vaurioitui neuvostoliittolaisen lentokoneen hyökkäyksessä ja menetti neljä miestä kaatuneina ja yhdeksän haavoittuneina. Hämeenmaa vaurioitui 4. heinäkuuta 1944 tukiessaan Teikarin puolustusta. Sitä käytettiin myös Lapin sodassa saksalaisia vastaan. Sodan jälkeen sitä käytettiin troolarina Itämerellä. Hämeenmaa romutettiin 1953.

Ainoa Hämeenmaan suomalainen sisaralus oli Tykkivene Uusimaa. Muita samaan luokkaan kuuluvia aluksia olivat venäläiset Korshun ja Kobtchnik, chileläiset Colocolo, Leucoton, Elicura ja Orompello.