Uganda

Wikipedia

Republic of Uganda
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	Yoweri Museveni
Pääkaupunki	Kampala
Muita kaupunkeja
Pinta-ala  – josta sisävesiä	236 040 km² (sijalla 81) 15 %
Väkiluku (2006)  – väestötiheys  – väestönkasvu	28 195 754 (sijalla 41) 119 / km² ? % (?)
Viralliset kielet	englanti, swahili
Valuutta	Ugandan šillinki (UGX)
BKT (2004)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 83 ? USD USD 350 (USD 1480 PPP)
HDI (2004)	0,502 (sijalla 145)
Elinkeinorakenne	maatalous ? %, palvelut ? %, teollisuus ? % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+3
Itsenäisyys – Iso-Britanniasta	9. lokakuuta 1962
Lyhenne Maatunnus	UG ajoneuvot: UG lentokoneet: ?
Kansainvälinen suuntanumero	+256
Motto	Jumalan ja maani puolesta
Kansallislaulu	Oh Uganda, Land of Beauty

Ugandan tasavalta eli Uganda on sisämaavaltio itäisessä Keski-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Kenia, Tansania, Ruanda, Kongon demokraattinen tasavalta ja Sudan.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Politiikka 3 Hallinnolliset alueet 4 Maantiede 5 Talous 6 Väestöjakauma 7 Kulttuuri 8 Merkittävimmät luonnonvarat 9 Merkittävimmät vientituotteet

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Ugandan historia

Eurooppalaisten ja arabien saapuessa Ugandaan 1800-luvulla, alueella oli joukko kuningaskuntia, joiden historian sanotaan ulottuvaan 1500-luvulle. Suurin ja tärkein näistä oli Buganda.

Uganda joutui Brittiläiseen Itä-Afrikan komppanian alaisuuteen 1888 ja Ison-Britannian protektoraatiksi 1894. Maa itsenäistyi 1962 ja sen johtoon nousi Apollo Milton Obote, joka hallitsi maata poikkeustilalailla vuodesta 1966.

Vuonna 1971 maassa kaappasi vallan armeijan komentaja Idi Amin joka perusti verisen sotilasdiktatuurin. Lähes 50 000 Ugandan aasialaista karkotettiin maasta syyskuussa 1972 ja heidän omaisuutensa takavarikoitiin. Tuhansia Idi Amin vastustajiksi epäiltyjä kidutettiin ja murhattiin. Epäilyttäväksi koettuja etnisiä ryhmiä vastaan käynnistettiin suoranainen kansanmurha. Marraskuussa 1978 Idi Amin aloitti rajasodan Tansaniaa vastaan, mutta sota kääntyi nopeasti tappiolliseksi ja huhtikuussa 1979 tansanialaiset joukot marssivat Kampalaan pakottaen Aminin maanpakoon.

Tansanian avustuksella valtaan nousi jälleen Apolo Milton Obote, jonka UPC-puolue voitti joulukuussa 1980 vaalit vaalivilppisyytösten saattelemana. Yoweri Musevenin johtama National Resistance Army (NRA) aloitti sisällissodan halitusta vastaan helmikuussa 1981. Oboten halitus vastasi verisellä tukahduttamispolitiikalla, väestönsiirroilla ja NRA:n kannattajiksi epäiltyjen joukkomurhilla. Eräiden arvioiden mukaan Oboten terrori ja sisällissota vaati jopa 500 000 ugandalaisen hengen.

Heinäkuussa 1985 vallan kaappasi kenraali Tito Lutwa Okello ja Obote pakeni jälleen ulkomaille. Ugandan armeija jonka sotilaat oli rekrytoitu paljolti Pohjois-Ugandasta, vetäytyi kuitenkin NRA:n jokkojen tieltä pohjoiseen ja tammikuussa 1986 Museveni saattoi julistautua presidentiksi.

Musevenin johtaman NRM-liikkeen valtakaudella Ugandan talous ja ihmisoikeustilanne on kohentunut aikaisempaan verrattuna. Poliittisten puolueiden toiminta on kielletty, mutta maassa on pidetty suhteellisen rehellisiä parlamentti- ja presidentinvaaleja. Pohjois-Ugandassa on vuodesta 1986 toiminut Joseph Konyn johtama kapinaliike "Lord's Resistance Army" (LRA), jonka yhteiskuntapoliittinen agenda on hyvin häilyvä. Yhtäältä sen väitetään pyrkivän luomaan Raamatun kymmenelle käskylle pohjautuvan valtion Pohjois-Ugandaan, toisaalta se taistelee myös Musevenin hallintoa, etelän baganda-väestön ylivaltaa ja muita etnisiä ryhmiä vastaan. LRA:n tärkein kantava voima on kuitenkin silmitön väkivalta, tappaminen, raiskaukset, ryöstely ja siviilien terrorisointi. Afrikkalainen magia on myös varsin olennainen tekijä LRA:n "ideologisessa" viitekehyksessä.

Sudanin evättyä tukensa LRA:lle, sen asema Etelä-Sudanissa kävi heikoksi vuosien 2005-2006 aikana. Osa sisseistä sirtyi Kongon demokraattisen tasavallan koillisosiin Garamban sademetsään turvaan. LRA suostuikin voimansa vähettyä Etelä-Sudanin SPLM:n avustama rauhanneuvotteluihin Ugandan hallituksen kanssa, mutta joulukuuhun 2006 mennessä todellista läpimurtoa ei ollut vielä saavutettu.

[muokkaa] Politiikka

Pääartikkeli: Ugandan politiikka

Uganda on hallitusmuodoltaan tasavalta. Sen valtionpäämies on presidentti, joka valitaan kansanvaalein viideksi vuodeksi kerrallaan. Viimeksi vaalit pidettiin helmikuussa 2006. Vaalit voitti istuva presidentti Yoweri Kaguta Museveni, kun opposition pääehdokkaana oli Kizza Besigye. Vaalit olivat teknisesti ottaen vapaat ja rehelliset, mutta vaaleihin johtanut prosessi ei ollut: Museveni aloitti oikeusprosessin Besigyeä vastaan maanpetos- ja raiskaussyyttein juuri ennen vaaleja, opposition kokouksia hajotettiin väkivalloin, presidentin arvostelemista mediassa rajoitettiin, sekä Museveni kävi omaa kampanjaansa valtion varoin.

Presidentti nimittää pääministerin virkaansa. Parlamentissa on 303 jäsentä, joista 86 henkilöä saavat eturyhmät (kuten naiset ja armeija) valita. Loput valitaan viisivuotiskaudelle yleisillä vaaleilla, joissa jokaisella yli 18-vuotiaalla kansalaisella on oikeus äänestää.

Tämänhetkinen presidentti on Yoweri Kaguta Museveni ja pääministeri Apolo Nsibambi.

[muokkaa] Hallinnolliset alueet

Pääartikkelit: Ugandan piirikunnat ja Ugandan kunnat

Uganda jakautuu periaatteessa neljään hallintoalueeseen: pohjoinen, itäinen, keskinen ja läntinen alue. Hallintoalueilla ei ole nykyään virallista asemaa, vaan valtiota pienemmät yksiköt ovat piirikuntia, joita Ugandassa on yhteensä kahdeksankymmentä. Useita kymmeniä piirikuntia on perustettu muutaman viime vuoden aikana. Useimmat piirikunnat on nimetty niiden hallinnollisen keskuksen mukaan.

Piirikunnat on listattu alapuolella.

[muokkaa] Maantiede

Pääartikkeli: Ugandan maantiede

Uganda on sisämaavaltio, mutta sillä on yhteys muutamiin suuriin järviin, kuten Victoriajärveen, Albertjärveen, Kyogajärveen ja Edwardjärveen. Uganda sijaitsee ylätasangolla, minkä vuoksi maan ilmasto on hieman viileämpi kuin monilla muilla päiväntasaajan läheisyydessä olevilla valtioilla.

[muokkaa] Talous

Pääartikkeli: Ugandan talous

Ugandalla on merkittäviä luonnonvaroja, kuten hedelmällinen maaperä, säännölliset sateet ja suurehkot mineraalivarat (kuparia ja kobolttia). Poliittisen epävakauden ja huonosti hallinnoidun talousjohdon takia Uganda kuuluu kuitenkin kehitysmaihin.

Maan tärkein taloudenala on maanviljely, joka työllistää noin 80 % väestöstä. Kahvi vastaa suuresta osasta ulkomaanvientiä.

[muokkaa] Väestöjakauma

Pääartikkeli: Ugandan väestöjakauma

Ugandan väestö jakautuu pääasiassa bantu-kansoihin, niloottiseen kielikuntaan kuuluviin kansoihin ja nilo-hamiittisiin kansoihin.

Suurimmat etniset ryhmät: Baganda 17 %, Ankole 8 %, Basoga 8 %, Iteso 8 %, Bakiga 7 %, Langi 6 %, Rwanda 6 %, Bagisu 5 %, Acholi 4 %.

Uskonnot: katolisia 33 %, protestantteja 33 %, muslimeja 16 %, perinteisiä paikallisia uskontoja 18 %

Aids räjähti 1980-luvulla Ugandassa valtaisaksi terveysongelmaksi, vuoden 1992 tilastoissa HIV-prevalenssin arvioitiin olevan silloisen maailman korkein 18,5 %. On kuitenkin huomattava, että luku on varsin epäluotettava. Epidemiaa on saatu rajoitettua. Presidentti Musevenin ajama pidättyvyys (Abstinence) ja uskollisuus (Be faithful) ovat olleet peruspilareita Ugandan aidsin vastaisessa ABC-strategiassa. Kondomien (Condoms) käyttöä valtiovalta ei kannusta. HIV-prevalenssi laski 2000-luvun alun 6 %:iin, mutta tuoreimmat luvut vuodelta 2005 paljastavat luvun nousseen 7 %:iin.

[muokkaa] Kulttuuri

Pääartikkeli: Ugandan kulttuuri

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• kupari
• koboltti
• kalkkikivi
• suola
• vesivoima

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• kahvi
• kala
• tee
• elektroniikkatuotteet
• rauta
• teräs