Venäjän hätätilaministeriö
Wikipedia
Venäjän hätätilaministeriö (Министерство Российской Федерации по делам гражданской обороны, чрезвычайным ситуациям и ликвидации последствий стихийных бедствий) on liittovaltiotasoinen palo- ja pelastustointa sekä siviilikriisinhallintaa suorittava Venäjän federaation ministeriö.
[muokkaa] Historia
Sen alku on Venäjän sosialistisen federaation korkeimman neuvoston puhemiehistön päätöksessä 17. kesäkuuta 1990 pelastusjoukkojen perustamisesta. 27. joulukuuta 1990 joukko perustettiin. valtiokomitean arvoisena, mikä on samalla hätätilaministeriön vuosipäivä. 30. heinäkuuta 1991 joukosta tuli Venäjän sosialistisen federaation valtionkomitea (Государственный комитет РСФСР по чрезвычайным ситуациям (ГКЧС РСФСР)).
19. marraskuuta 1990 hätätilakomiteaan yhdistettiin siviilipuolustuksen esikunta, jolloin sen tehtävät laajenivat myös siviilipuolustukseen.
[muokkaa] Toiminta
Hätätilaministeriö osallistuu suurten onnettomuuksien pelastustoimintaan kaikkialla Venäjän federaatiossa sekä humanitaariseen siviilikriisinhallintaan ulkomailla.
- 1991 hätätilakomitea osallistui Volgan varren, Burjatian ja Tšitinskin oblastin tulvien sekä Krasnodarin maanjäristyksen jälkihoitoon.
- 1992 huhtikuussa hätätilakomitea osallistui Armenian pyynnöstä IVY:n seitsemännen armeijan tykistövarikon tulipalon sammuttamiseen Balaovitin (Балаовит) kylässä. Palo uhkasi Abovjanin (Абовян) kaupunkia ja Jerevanin kortteleita. Palon sammutuksessa käytettiin Iljušin Il-76TD -lentokonetta, jonka sammutuslaitteiston suihkuttama vesimassa oli 42 000 kg kerrallaan.
- 1992 hätätilakomitea osallistui sotilaallisen kriisinhallinnan tukemiseen Georgian Etelä-Ossetiassa ja Moldovan Transdnestriassa humanitaarisena apuna.
- 1993 6. huhtikuuta tapahtui siperialaisessa kemiantehtaassa (Tomsk-7) radioaktiivisen jätteen päästö, missä hätätilaministeriö osallistui väestönsuojelutehtäviin ja päästöjen lopettamiseen.
Sillä on kuusi aluekeskusta, Iljušin Il-76 -kuljetuskoneita ja erityisvälineitä ja se osallistuu siviilikriisinhallintaan katastrofialueilla myös ulkomailla.
Yhteistyössä ESA:n kanssa se kykenee vastaanottamaan tietoja katastrofialueesta myös satelliittien välityksellä.
