Bhagavad Gita
Wikipedia
Bhagavad Gītā (भगवद्गीता, usein lyhyemmin "Gita") on 400–100 eaa. syntynyt hindulaisuuden pyhä kirjoitus, joka on osa laajempaa tekstikokonaisuutta Mahabharataa. Teoksen nimi tarkoittaa "Herran laulua", ja sen sanotaankin olevan ainoa tunnettu pyhä kirjoitus, jonka on sanellut jumala tai hänen inkarnaationsa suoraan. Bhagavad Gītāssa Krishna, joka hindulaisuuden valtasuuntauksissa katsotaan Vishnun avataraksi, ilmoittaa olevansa Jumala ja kuvailee omaa jumaluuttaan sekä olemassa olevan suhdetta itseensä.
Kahdeksantoistakappaleinen kirja koostuu seitsemästäsadasta säkeestä. Kappaleiden nimet ovat seuraavat:
- Arjuna-viṣāda-yogaḥ - Arjunan murheen jooga
- Sāṅkhya-yogaḥ - Analyyttinen jooga
- Karma-yogaḥ - Toiminnan jooga
- Jñāna-karma-sannyāsa-yogaḥ - Tiedon, toiminnan ja luopumisen jooga
- Sannyāsa-yogaḥ - Luopumisen jooga
- Dhyāna-yogaḥ - Meditaation jooga
- Jñāna-vijñāna-yogaḥ - Tiedon ja oivalluksen jooga
- Tāraka-brahma-yogaḥ - Korkeimman saavuttamisen jooga
- Rāja-vidyā-rāja-guhya-yogaḥ Korkeimman tiedon ja salaisuuden jooga
- Vibhūti-yogaḥ - Jumalaisten mahtien jooga
- Viśva-rūpa-darśana-yogaḥ - Kosmisen muodon näyn jooga
- Bhakti-yogaḥ - Antaumuksen jooga
- Kṣetra-kṣetrajña-yogaḥ - Toimintakentän ja sen tuntijan jooga
- Guṇa-traya-vibhāga-yogaḥ - Kolmen laadun ilmentymän jooga
- Puruṣottama-yogaḥ - Korkeimman henkilön jooga
- Daivāsura-sampad-vibhāga-yogaḥ - Jumalaisten ja demonisten ominaisuuksien jooga
- Śraddhā-traya-vibhāga-yogaḥ - Kolmenlaisen uskon tutkimisen jooga
- Mokṣa-sannyāsa-yogaḥ - Vapautuksen ja luopumisen jooga
Näistä kuuden ensimmäisen sanotaan käsittelevän karmaa, eli toimintaa, kuuden keskimmäisen bhaktia eli antaumusta, ja kuuden viimeisen jnanaa eli tietoa.
Eräs yleisesti tunnetuimmista Bhagavad Gitan kohdista on fyysikko Robert Oppenheimerin lainaus kappaleesta 11.32. Tarinan mukaan Oppenheimer olisi sanonut atomipommin räjäytyksen yhteydessä englanniksi "Now, I am become Death, the destroyer of worlds".[1] Oppenheimerin lause voitaisiin kääntää suomeksi esimerkiksi muotoon "Nyt olen kuolema, maailmojen tuho". Suomennoksessa vastaava kohta kuuluu "Minä olen Aika, maailmojen mahtava lopettaja, ja olen täällä tuhotakseni kaikki ihmiset".[2] Myös englanninkielisiä käännöksiä on erilaisia ja lauseen voi ymmärtää eri tavalla käännöksestä riippuen.
Bhagavad-gītā on luettavissa suomeksi osoitteessa http://gita.wisewisdoms.com/. Muita suomenkielisiä käännöksiä ovat Biokustannus Oy:n julkaisema Martti Humun saksasta kääntämä Bhagavad-Gîtâ vuodelta 1905, Gaudeamuksen sanskriitista käännetty laitos Bhagavadgītā: Herran laulu sekä A.C. Bhaktivedanta Swamin täydellinen, alkuperäistekstillä ja kommentaareilla varustettu Bhagavad-gītā kuten se on.
[muokkaa] Suomennokset
- Bhaktivedanta, A. C. (2004): Bhagavad-gītā kuten se on. (Alkuteos: Bhagavad-gītā as it is, 1968.) Mukana alkuperäinen sanskriit-teksti.. Stockholm: Bhaktivedanta Book Trust. ISBN 91-7149-487-1.
- (1991): Bhagavad-Gîtâ: Laulu jumaluudesta, tahi, oppi jumalallisesta olemuksesta. Alkuteos julkaistu ensimmäisen kerran: Helsinki: Omatunto, 1905. Näköispainos. Saksankielelle kääntänyt Franz Hartmann. Saksankielestä suomentanut Martti Humu. Julkaisijat: Blavatsky-looshi, Ruusu-Ristin kirjallisuusseura ja Biokustannus. Helsinki: Biokustannus. ISBN 952-90-2604-8.
- (1975): Bhagavadgītā: Herran laulu. Sanskritin kielestä suomentanut Marja-Leena Teivonen. Helsinki: Gaudeamus. ISBN 951-662-125-2.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ James A. Hijiya: The Gita of J. Robert Oppenheimer (PDF)
- ↑ [1]