Elinikäinen senaattori
Wikipedia
Elinikäinen senaattori on senaatin jäsen, joka on nimitetty virkaan loppuiäkseen.
Elinikäisen senaattorin virka on tällä hetkellä käytössä Italiassa.
[muokkaa] Italiassa
Italiassa presidentti saattaa tehdä senaatin jäsenestä elinikäisen senaattorin (senatore a vita) erityisistä ansiosta eri aloilla. Elinikäisen senaattorin arvonimi pysyy, vaikka tämänhetkinen senaatti päätettäisiin hajottaa. Muutoin elinikäisellä senaattorilla on samat valtuudet kuin muillakin senaattoreilla.
Oscar Luigi Scalfaroa lukuun ottamatta kaikki Italian presidentit ovat nimittäneet vähintään yhden elinikäisen senaattorin. Eniten nimityksiä presidenttikaudellaan teki Luigi Einaudi.
[muokkaa] Luettelo Italian elinikäisistä senaattoreista
Tällä hetkellä Italiassa on kuusi elinikäistä senaattoria. Heidän nimensä esitetään tummennettuina seuraavalla listalla, joka sisältää Italian historian kaikki elinikäisiksi senaattoreiksi nimitetyt henkilöt.
Henkilö ei voi enää olla elinikäinen senaattori, mikäli tulee valituksi tasavallan presidentiksi.
|
|
|
[muokkaa] Muualla
- Kanadassa oli aiemmin mahdollisuus nousta elinikäiseksi senaattoriksi. Vuodesta 1965 lähtien perustuslaissa on kuitenkin säädetty, että senaattorin on vetäydyttävä viimeistään, kun hän täyttää 75 vuotta.
- Useissa Etelä-Amerikan maissa on aiemmin ollut tapana nimittää entiset presidentit senaattoreiksi eliniäkseen. Tällaisen mahdollisuuden tarjoaa yhä Paraguayn perustuslaki.
- Ranskan senaatti koostui kolmannen tasavallan alkuaikoina 300 jäsenestä, joista 75 olivat elinikäisiä. Käytäntö oli olemassa vuodesta 1875, mutta vuodesta 1884 lähtien elinikäiseksi senaattoriksi nimittäminen ei ollut mahdollista. Aiemmin elinikäisiksi senaattoreiksi nimitetyt kuitenkin saivat pitää asemansa. Viimeinen elinikäinen senaattori oli Émile Deshayes de Marcère, joka kuoli 1918. Kaikkiaan Ranskassa oli 116 elinikäistä senaattoria.
