Evoluutioteorian yhteiskunnalliset vaikutukset
Wikipedia
Evoluutioteorian yhteiskunnalliset vaikutukset ovat olleet merkittäviä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Luonnontutkimuksen ajattelun leviäminen
Kehitysoppi innosti luonnontieteellistä ajattelua, joka tarkasteli ihmistä luonnon osana. Tämän käytännön tuloksena on ollut ihmisten todenmukaisempi käsitys itsestään sekä esimerkiksi lääketutkimuksen edistys.
[muokkaa] Itsekkyyttä korostavat ajatussuunnat
Toisaalta kehitysoppi innosti itsekkyyttä lietsovia ajatussuuntia, jotka pitivät olemassaolon taistelua myös kaiken yhteiskuntaelämän perustana. Niin sanotulla sosiaalidarvinismin edustajiin kuului Herbert Spencer, jonka mukaan on ehdotettu, että sosiaalidarvinismin sijaan tulisi puhua sosiaalispencerismistä. Vastauksena tähän monet tutkijat ovat korostaneet, että tässä on kyse "olemisen" ja "pitämisen" välisestä sekaannuksesta (Humen laki). Se, että asiat ovat jollakin tavalla, ei merkitse sitä, että pitäisi käyttäytyä tietyllä tavalla. Luonto ei päätä, miten tulee toimia oikein tai väärin.
[muokkaa] Kehitysoppi ja luonnonsuojelu
Kehitysoppi on mahdollistanut uuden näkökulman luomisen myös luonnonsuojeluun, ympäristönhoitoon ja keskusteluun eläinten oikeuksista. Kun perinteinen, paljolti kristillisperäinen asennoitumistapa on ollut "vastuullinen huolehtiminen" (engl. stewardship), on nyt vallanut alaa ajattelutapa, jonka mukaan kaikki maapallolla elävät olennot olisivat ”matkustajia Maa-avaruusaluksella” ja sukulaisia keskenään.
[muokkaa] Kehitysopin vastustus
Suomalaisista kuitenkin peräti 30 prosenttia pitää kehitysoppia vääränä.[1] Tulosta on pidetty hyvin yllättävänä, sillä Suomi poikkeaa muista Pohjoismaista ja länsimaista lukuun ottamatta Yhdysvaltoja, jossa uskonnollinen fundamentalismi on lisännyt luomisopin suosiota.[2]
