Freinetpedagogiikka
Wikipedia
Freinet-pedagogiikan luoja ja kehittäjä on Célestin Freinet (1896 -1966), ranskalainen pedagogi ja eräs 1900-luvun ns. progressiivisen pedagogiikan kehittäjistä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kehittäjä
Freinet-pedagogiikka syntyi ensimmäisen maailmansodan jälkeisenä aikana Etelä-Ranskassa. Grassen kaupungissa syntynyt ja koulutuksen alkuvaiheet käynyt Freinet alkoi toimia opettajana Saint-Paul de Vencen kaupungissa. Hän oli suorittanut Nizzan École normale instututeurs’issa kansakoulunopettajan tutkinnon. Lukuisat matkat innostivat hänet kokeilemaan pedagogisia menetelmiä, joita Ranskan koulujärjestelmä ei tuolloin tuntenut eikä ollut halukas hyväksymään osaksi pedagogisia menetelmiä.
Freinetin uudet menetelmät eivät olleet sopusoinnussa valtion virallisen pedagogisen filosofian kanssa, pelko erotetuksi joutumisesta sai hänet jättämään virkansa opettajana ja perustamaan vuonna 1935 eteläranskalaiseen Vencen kaupunkiin oman koulun. Perustamassaan koulussa Freinet otti käyttöön uudenlaisen pedagogiikan, joka perustui lapsen vapaaseen itseilmaisuun. Vapaa tekstin ja kuvan tuottaminen, koulujen välinen kirjeenvaihto, julkaisujen painaminen ja koululehdet tulivat opetuksessa keskeisiksi toiminnoiksi. Niillä on edelleen merkittävä rooli Freinet-pedagogiikassa.
[muokkaa] Filosofia
Freinetpedagogiikkaa kutsutaan yleisesti tieteellisissä yhteyksissä todellisuuspedagogiikaksi. Lähtökohtana kaikelle oppimiselle siinä on lapsen kunkin hetkinen todellisuus. Opetuksen tulee aina lähteä liikkeelle niistä tiedoista ja taidoista, joita oppilaalla käsiteltävästä asiasta jo ennestään on, tästä periaatteesta käytetään myös nimitystä konstruktiivinen oppimiskäsitys.
Ehdottomasti ensimmäinen Freinetpedagogiikan tavoite on saada lapsi kiinnostumaan omasta työstään sekä elämästään. Jokaisella lapsella on jo sisäänrakennettuna halu oppia, toimia ja vaikuttaa ympäristöönsä. Opettajan tehtävänä on toimiminen näiden prosessien ohjaajana, lapsen oppimisen kannustajana sekä innostaa häntä uusiin asioihin. Tärkeätä opettajan roolissa on myös mahdollisuuksien järjestäminen uusien asioiden kokemiseen.
[muokkaa] Yhteisöllisyys
Kasvatus ei Freinetpedagogiikan mukaan ole ainoastaan opettajan ja oppilan vuorovaikutustilanne, vaan se on osa yhteisöllistä prosessia. Vain osallistumalla toimivan yhteisön elämään lapsi voi oppia tasa-arvoiseksi ja yhteisvastuulliseksi kansalaiseksi. Tällaisessa yhteisössä kasvatustapahtumassa ovat mukana kaikki siihen yhteisöön tavalla ai oisella kuuluvat, niin talonmiehet kuin lapsen vanhemmatkin.
Näin Freinet korostaa kaikessa oppimisessa yksilöiden välistä tasa-arvoa ja yhteiskunnan kehittämistä sopusointuisemmaksi. Kuitenkin tässäkin Freinet haluaa välttää kaiken puritanismin ja puhdasoppisuuden. Hänen mukaansa koulun tulee avautua kohden sen omaa ympäristöä. Opetustilat, opetussuunnitelmat ja lukujärjestykset sekä työvälineet ja opetusmenetelmät on sopeutettava kunkin ajan omiin vaatimuksiin. Koulun opettajia on rohkaistava luomaan omaa pedagogiikkaansa. Tämän seurauksena Freinetpedagogit ovat yleensä aktiivisia oman työnsä kehittäjiä ja heidän ammatillista kehitystä tuetaan ja arvostetaan koko yhteisön toimesta.
[muokkaa] Tavoitteellisuus
Opetuksen yleiset tavoitteet toteutuvat pääsääntöisesti opetussuunnitelmassa, mutta on olemassa aina myös ns. piilo-opetussuunnitelma ja sen toiminta on syytä muistaa. Näiden lisäksi jokaiselle lapselle laaditaan oma henkilökohtainen opetussuunnitelma, jota tarkistetaan lapsen kehityksen edistymisen mukaan.
Henkilökohtaisissa opetussuunnitelmissa korostetaan, että on olemassa useita ja hyvinkin erilaisia ratkaisumalleja, jotka voivat olla vaihtoehtoina toisillensa tai jopa toimia oppilaan omien ratkaisujen mukaisesti jopa päällekkäin ja eritoten lomittain. Tavoitteellisuus edellyttää myös, että kaiken toiminnan tulee olla aktiivista ja organisoitua, sillä tavoitteeton puuhastelu ja näprääminen ei johda mihinkään.
[muokkaa] Vastuu ympäristöstä
Kaikissa nykyisissa opetussuunnitelmissa on esillä ympäristö ja siihen suhtautuminen. Kuitenkin Freinet toi ympäristövastuun ajatuksen pedagogiikkaansa jo lähes sata vuotta sitten. Hänen mielestään vastuu ympäristöstä on tärkeätä. Tämä ilmenee kierrätyksenä sekä tavaroiden huolellisena käyttönä. Erityisesti hän korosti luonnon merkitystä lapsen kehityksen ja oppimisen varmistajana.
[muokkaa] Työ opettajana ja kasvattajana
Jos oppijat ovat oppimistavoiltaan erilaisia, niin he ovat erilaisia myös älykkyyden suhteen. Freinet'n mukaan ei ole vain yhtä älykkyyttä, vaan sitä on hyvin monenlaista ja eri tavoin ilmenevää. Koska lapsi ei myöskään väsy tekemään mielekkäitä asioita, vaan helposti pitkästyy luentojen kuuntelemisesta, niin luovan työn osuus on Freinetpadagogiikassa hyvin keskeinen. Tämä tuo esille myös kädentaitoihin liittyvän älykkyyden. Tällä kädentaitojen alueelle tulee antaa sama arvo kuin esim. äidinkielelle tai matematiikalle annetaan. Samalla pitää tukea lapsen itseilmaisua ja mahdollisuuksia elämyksellisyyteen.
Näin työ nousee Pestalozzin ja meidän kansakoulumme isän Uno Cygnaeuksen ajatusten tavoin hyvin keskeiseen asemaan myös Freinetpedagogiikassa. Työnteon kautta lapsi oppii arvoja ja kehittää niitä myös itse. Samoin työnteon avulla hän oppii ratkaisemaan ongelmia, sillä yleensä työn suorittaminen perustuu ongelmaan ja sen ratkaisuu. Koulutyö tuleekin Freinet'n mukaan järjestää siten, että mielekäs ja monipuolinen työnteko on arkipäivää. Eräänä hyvin suosittuna menetelmänä on ollut oman lehti- ja kirjapainon käyttö ja siten jatkuvasti tuotetun henkisen prosessin tulosten painaminen kaikkien luettavaksi ja koettavaksi.
Freinet ei halunut olla kaikkitietävä ja täydellinen osaaja, siksi hän haastaa jatkuvasti kasvattajia, eli opettajia, kanssakasvattajia, vanhempia jne. ottamaan kantaa kaikkiin pedagogisiin perusväittämiinsä, joissa hän on kiteyttänyt kasvatuksellisen ajattelunsa. Nämä perusväittämät siis käsittelevät ihmisen olemusta, lapsen reaktioita ja opetusmetodeja. Vain tällä tavalla vapaa ja tasa-arvoinen yksilö voi kehittyä ympäristössä jossa nämä arvot ovat jatkuvasti esille ja missä ne ovat olellinen osa jokapäiväistä toimintaa ja elämää.
[muokkaa] Freinet'n teoksia
- Ihmisten koulu, käytännön opas kansan koulun työvälineiden, opetusmenetelmien ja kasvatuksen järjestämiseen (1987)
[muokkaa] Aiheesta enemmän
- Heino, Harri, Lauriala, Anneli ja Linnasaari, Heljä; Vaihtoehtoisia pedagogioita : Steiner, Montessori, Freinet (1992)
- Salojärvi, Liisa; Celestin Freinet'n kasvatusajattelun heijastaman ihmiskäsityksen tarkastelua (1993)
- Siikaniemi, Leeni; Itsemääräämiseen kannustava kasvatus: Freinet-pedagogiikan psykologisen perustan hahmottamista (1995)
- Starck, Margaretha : Kotkat eivät käytä portaita: Käytännön Freinetpedagogiikkaa (1996)
- Puustinen, Marjukka; Työkasvatus freinetpedagogiikassa: kolmen opettajan työn tarkastelua työkasvatuksen näkökulmasta (2000)
- Elämänkoulu - Freinetpedagoginen yhdistys
- Rauman freinetkoulun kotisivu, hyvä esimerkki käytännön sovellutuksesta
