Hyppypäästäiset
Wikipedia
 |
Tämä artikkeli sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Norsupäästäiset kanssa, ja ne pitäisi yhdistää. |
| Hyppypäästäiset | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Kultajättiläishyppypäästäinen (Rhynchocyon chrysopygus) |
||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
Hyppypäästäiset on nisäkäslahko, joka muistuttaa hyvin paljon hyönteissyöjiä. Niilläkin on korkealle kehittyneet aivot ja suuret silmät. Hyppypäästäiset luettiinkin vielä muutama vuosikymmen sitten hyönteissyöjiin. Hyppypäästäiset eivät muodosta mitään suurta ryhmää, vain yhden heimon, jossa on 15 lajia.
Hyppypäästäisiä tavataan Afrikassa. Suurinta osaa lajeista tavataan Saharan eteläpuolella, mutta yksi laji, norsupäästäinen, elää Pohjois-Afrikassa Välimeren rannikolla. Alun perin hyppypäästäisten levinneisyysalue käsitti koko Afrikan, mutta Saharan kuivuminen sai sen jakaantumaan kahtia.
Hyppypäästäisillä on kaksi huomiota herättävää tuntomerkkiä. Ensinnäkin jatkuvasti liikkuva kärsä - pitkä, liikkuva kuono, jonka päässä ovat sieraimet. Toinen tuntomerkki on pitkät takajalat, erityisesti sääret, joiden luut muodostuvat yhteenkasvaneista sääri- ja pohjeluusta.
Toisin kuin muut piennisäkkäät, hyppypäästäiset saavat usein vain 1-2 poikasta. Syntyessään poikaset ovat suhteellisen suuria ja hyvin karvoittuneita. Ne myös näkevät melko hyvin ja pystyvät melko pian juoksemaan.
