Jakob Böhme
Wikipedia
Jakob Böhme (s. 1575 - k. 17. marraskuuta 1624 Görlitzissä) oli saksalainen mystikko ja luonnontieteilijä.
Böhme oli luterilainen suutari, joka asui ja työskenteli synnyinkaupungissaan Görlitzissä Itä-Saksassa. Hänellä oli nuoruudessaan mystisiä näkyjä ja kokemuksia, jotka huipentuivat vuonna 1600 näkyyn, joka tuli hänen oman kertomansa mukaan valokeilassa, joka paljasti maailman hengellisen rakenteen ja hyvän ja pahan välisen suhteen. Kymmenen vuotta myöhemmin tullut toinen näky kirvoitti Böhmen kirjoittamaan ja julkaisemaan useita esseitä, joissa näkyy Paracelsuksen ja muiden uusplatonistien ja alkemistien vaikutus. Böhme pysyy kuitenkin lujasti kiinni kristillisessä perinteessä.
Böhmen teokset levisivät Saksassa, Englannissa ja jopa Ruotsissa ja Suomessa asti. Lars Ulstadius, Peter Schaefer, Jakob Ericksson, Erik Ericksson, Jaakko Kärmäki ja Jaakko Wallenberg olivat hänen suomalaisa kannattajiaan. Englannissa etenkin kveekareissa oli Böhmen kannattajia.
Jacob Böhme oli Pohjanmaan mystikoiden[1] oppi-isä.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ http://trinity.siteadmin.fi/File.aspx?id=496418&ext=rtf&routing=479151&webid=479153&name=09_Pohjanmaan%20Mystikot Pohjanmaan mystikot (rtf-tiedosto)
