Kätilöopiston juttu
Wikipedia
Kätilöopiston juttu oli 1950- ja 1960-luvun vaihteessa Suomessa tapahtunut poliittinen skandaali.
Helsingissä Ullanlinnan Neitsytpolulla sijainneen Kätilöopiston vanhat tilat olivat käyneet pieniksi, ja uutta Kätilöopistoa alettiin rakentaa Kumpulaan Sofianlehdonkatu 5:een vuonna 1956.
Ongelmat alkoivat, kun opiston rakennustoimikunta johtajanaan valtiovarainministeri Aarre Simonen valitsi talon urakoitsijaksi jo konkurssikypsän Rakennusliike Teoran. Rakennusliikkeen vaikeudet piilotettiin verorästien maksusuunnitelman taakse ja sille maksettiin ennakkoja vielä tekemättömistä töistä lähes 200 miljoonan (vanhan) markan edestä, eikä liike joutunut protestilistalle.
Samaan aikaan Teora rakensi Munkkivuoressa asuntoja sopuhintaan Kätilöopiston rakennustoimikunnan jäsenille, muun muassa valtionvarainministeri Simoselle. Rakennusliike Teora panttasi myös näiden asuntojen osakekirjoja velkojensa ja Kätilöopiston urakan vakuudeksi. Kun Teora lopulta teki konkurssin, ministeri Simonen oli kuitenkin ehtinyt järjestää oman asuntoyhtiönsä vapaaksi näistä vakuuksista.
Rakennusliike Teoran konkurssista tuli lopulta veronmaksajille noin 300 miljoonan markan tappiot. Kätilöopiston uuden rakennuksen viimeisteli loppuun Teoran konkurssin jälkeen rakennusyhtiö Puolimatka Oy, ja rakennus otettiin käyttöön 11. huhtikuuta 1960.
Oikeudenkäynti Kätilöopiston jutussa useita virkamiehiä vastaan alkoi maaliskuussa 1960 Helsingin hovioikeudessa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi 2. kesäkuuta 1960 entisten ministerien Aarre Simosen, Vilho Väyrysen ja Urho Kiukkaan toimineen lainvastaisesti opiston rakentamisvaiheessa. Valtakunnanoikeus tuomitsi 14. joulukuuta 1961 ministerivastuulain nojalla Aarre Simosen 375 000 ja Vilho Väyrysen 80 000 (vanhan) markan sakkoihin.
