Karhunpalvonta
Wikipedia
Karhunpalvonta on ihmisen suhtautumista karhuun yliluonnollisena olentona. Karhu on suurin petoeläin subarktisella ja kylmällä ilmastovyöhykkeellä ja lukuisat näiden alueiden kansat ovat vanhastaan pitäneet karhua jumalaisena olentona.
[muokkaa] Muinaissuomalaiset ja karhu
Karhu on ollut muinaissuomalaisille pelätty, mutta myös pyhä ja arvostettu eläin. Karhu on tarinan mukaan laskettu taivaalta Otavan tähtikuviosta. (katso myös:karhun synty) Usean pohjoisen kansan mytologiassa karhu on ihmisen sukua, ja ehkä myös muinaiset suomalaiset ovat ajatelleet näin. Karhunpyynnin jälkeen on järjestetty karhun kunniaksi juhlat eli peijaiset, joilla karhua on pyydetty palaamaan ihmisten ravinnoksi metsään. Peijaisperinne on säilynyt näihin päiviin, ja paikoin sitä ollaan aktiivisesti elvyttämässä ja palauttamassa alkuperäisempään muotoon.
Karhulla on useita kiertoilmauksia, kuten mesikämmen, kontio, metsän omena, metsän kuningas ja nalle. Myös 'karhu' on alun perin kiertoilmaus, tarkoittaen karheaa turkkia, mutta sittemmin se on vakiintunut karhun nimeksi. Kiertoilmauksia käyttämällä muinaissuomalaiset ovat halunneet välttää kutsumasta petoa luokseen. Karhun ehkä vanhin ja alkuperäisin nimitys on otso (sanan pitäisi oikeastaan olla ohto, mutta oppineet muunsivat sen kirjakieleen otsoksi luullessaan, että ohto on murteellinen ilmaus). Sanalle 'otso' on vastineita kaukaisemmissa suomalais-ugrilaisissa kielissä, joten se on ikivanha omaperäinen sana.
Kristillisyyden syventyessä ja vanhojen käsitysten hävitessä karhua on alettu entistä enemmän vihata ja pelätä, vaikka siihen liittyvä myyttinen kunnioitus ei olekaan täysin hävinnyt.
Jo ennen vanhaan tiedettiin, että karhut eivät viihdy ihmisasutuksen lähellä. Erään kansantarinan (SKVR:1303) mukaan ensimmäinen karhu tuli ihmisten asumusten luokse tekemään pahaa, mutta sitten jättikokoinen mies iski karhua korvalliselle, ja karhu joutui pakenemaan metsään. Karhu lupasi siitä lähtien pysyä metsässä, mutta on aiheuttanut siellä haittaa ihmisille syömällä karjaa. Entisaikoina karhut pysyivätkin yleensä kaukana ihmisten asumuksista, mutta nykyisin jotkut karhut ovat asettuneet ihmisasutuksen lähistölle.
