Kekomuurahainen
Wikipedia
| Kekomuurahainen | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
Kekomuurahainen (Formica rufa) on mm. Suomessa tavattava muurahaislaji. Varsinaisia kekomuurahaislajeja (Formica s. str.) esiintyy Suomessa viisi (F. rufa, F. polyctena, F. aquilonia, F. lugubris ja F. pratensis). Ne ovat, F. pratensis lukuun ottamatta, varsinaisia metsälajeja. Muita kekomuuraislajia on F. truncorum ja F. uralensis. Kekomuurahainen on saanut nimensä sen hienoista keoista. Useimmiten kekomuurahainen rakentaa pesänsä havunneulasista ja oksien pätkistä, mutta myös muita rakennusaineita tiedetään. Kekomuurahaiset ovat noin senttimetrin pituisia ja niillä on muiden muurahaisten tapaan kuusi jalkaa. Kekomuurahaiset käyttävät ravintonaan kirvojen erittämää mesikastetta. Kekomuurahaiset saalistavat myös selkärangattomia, tosin työläiset eivät itse käytä hyönteisravintoa, vaan se on tarkoitettu koteloasteen muurahaisille.
Oikeastaan kekomuurahaisen keko on vain suojaamassa maanalaisia käytäviä, joissa munat haudotaan ja joissa muurahaiset suurimmaksi osaksi asuvat. Munat sijaitsevat maan sisällä. Kesäaikaan kekoa pidetään kuivana ja vakiolämpöisenä (25–30 asteessa), muurahaiset pystyvät ilmastointiaukoilla säätelelemään keon olosuhteita hyvinkin tarkasti. Nämä vakio-olosuhteet ovat tärkeitä kotelovaiheen kehitykselle, munakotelot sijaitsevat keon lämpimimmässä paikassa.
