Kielenhuolto
Wikipedia
Kielenhuolto (aiemmin kielenviljely tai kielenvaalinta) on kielenkäytön tarkoituksellista ohjailua suosituksin.
Termi kielenhuolto on tuttu lähes kaikille, mutta käsitykset sen sisällöstä vaihtelevat. Monille se tuo mieleen esim. vain pilkkusäännöt tai sanojen oikeinkirjoituksen. Paitsi käsitykset myös asenteet kielenhuoltoa kohtaan ovat hyvin erilaiset. Toisen mielestä kielenhuolto on tärkeää, ja hänestä saattaa jopa tuntua, että suomen kielenhuolto on liian tehotonta ja hyssyttelevää – toinen taas voi olla sitä mieltä, että koko kielenhuolto on aikansa elänyttä eikä siitä ole mitään hyötyä. Useimmat taitavat kuitenkin tunnustaa kielenhuollon tarpeellisuuden ja myötäilevät ainakin joitakin sen suosituksia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kielenhuollon tehtävät
Nykypäivän kielenhuollon perustehtävät ja -kohteet ovat
- kielen järjestelmän vaaliminen
- kirja- ja yleiskielen rakenteiden ja sanaston ohjailu
- kielen kehityksen ja ympäristön seuraaminen
- kansalaisten kielenkäytön ja kielikysymyksiin liittyvien asenteiden luotaaminen
- kielestä käytävän keskustelun herättäminen ja siihen osallistuminen
- yleistajuisen kielitiedon tarjoaminen kielenkäyttäjille
Suomessa virallinen kielenhuolto, Kielitoimisto, hoitaa tehtäviään käytännössä julkaisemalla neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Kielikello-lehteä sekä esitelmöimällä, luennoimalla, konsultoimalla ja kouluttamalla. Myös Kielitoimiston Internet-sivulla on ajantasaista tietoa suomen kielen huollosta.
[muokkaa] Kielenhuoltoa ohjaa moni asia
Kielenhuollossa kiinnitetään huomiota oikeinkirjoitukseen, sanastoon, kielen muotorakenteeseen sekä sanonnan selkeyteen ja yksiselitteisyyteen. Jo vanhastaan kielenhuollon punaisen langan ovat muodostaneet suomalaisuus, rakenteen symmetrisyys, johdonmukaisuus, vakiintuneisuus ja yleisyys. Näistä varsinkin suomalaisuusperiaate on noussut viime aikoina jopa kiistakysymykseksi. Viime vuosina monet lainasanat ovat jääneetkin sitaattilainoiksi, eli niitä ei ole suomalaistettu tai niille ei ole luotu suomenkielistä vastinetta (esim. squashin suomalaistettu kirjoitusasu seinätennis ei vakiintunut). Kielenhuollon antamien suositusten lopullisesta käyttöön ottamisesta päättääkin jokainen kielenkäyttäjä itse. Kielenhuoltajan tehtävä ei ole toimia kielipoliisina, vaikka monet sitä toivoisivatkin.
[muokkaa] Lähteet
Hauskaa kielenhuoltoa. Marsa Luukkonen. WSOY, 2006.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Itkonen, Terho (2007): Kieliopas. Helsinki: Tammi. ISBN 978-9513138387.
