Kiniini
Wikipedia
![]() |
|
![]() |
|
Kiniini
|
|
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
(2-ethenyl-4-azabicyclo[2.2.2]oct-5-yl)- (6-methoxyquinolin-4-yl)-methanol | |
Tunnisteet | |
CAS numero | |
ATC koodi | M09 |
PubChem | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C20H24N2O2 |
Moolimassa | 324.417 g/mol |
Fysikaaliset tiedot | |
Sulamispiste | 177 °C (351 °F) |
Farmakokineettiset tiedot | |
Biosaatavuus | 76-88% |
Proteiinisitoutuminen | ~70% |
Metabolismi | Hepaattinen (pääsääntöisesti CYP3A4 ja CYP2C19-välittyvä) |
Puoliintumisaika | ~18 tuntia |
Ekskreetio | Renaalinen (20%) |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria |
X (USA), D (Au) |
Reseptiluokitus | |
Antotapa | Oraalinen, Intravenoosinen |
Kiniini (C20H24N2O2) on kiinapuun (Cinchona) kuoressa esiintyvä alkaloidi, jonka CAS-numero on 130-95-0. Kiniinillä on malarian oireita ja kipua lievittäviä ominaisuuksia. Kiniini oli malarian pääasiallinen hoitomuoto pitkään ennen uusien tehokkaampien malariahoitojen, kuten klorokiinin ja meflokiinin kehittämistä.[1] Kiniiniä on yritetty käyttää myös prionitautien hoitoon, mutta huonolla menestyksellä.
Kiniini on tonic-veden perinteinen valmistusaine. Malarian ehkäisyyn käytetyn kiniiniä sisältäneen tonic veden kitkerä maku sai brittiläiset siirtomaaisännät sekoittamaan siihen giniä ja näin on syntynyt klassikko drinkki gin tonic.
Kiniinin oikealle kiertävä isomeeri (d-isomeeri) tunnetaan nimellä kinidiini, jota taas käytetään mm sydämen rytmihäiriöiden hoidossa.