Korppi

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee lintua. Korppi on myös tähdistö ja Edgar Allan Poen runo.

Korppi

Tieteellinen luokittelu

Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Varpuslinnut Passeriformes
Heimo:	Varikset Corvidae
Suku:	Corvus
Laji:	corax

Korppi eli kaarne (Corvus corax) on suurikokoinen musta lintu. Täysikasvuisina ne ovat 60–90 cm:n kokoisia, siivet voivat olla kaksi kertaa tätä isommat.

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Korppi on Suomen suurin varpuslintu. Sen pituus pyrstöstä nokankärkeen voi olla jopa yli 90 cm. Korppi painaa keskimäärin 1,2 kg. Sukupuolet ovat samankokoiset ja -näköiset. Korpin höyhenpeite on täysin musta. Lennossa korpin erottaa muista variksista pitkästä kiilamaisesta pyrstöstä. Äänivalikoima on laaja. Tavallisesti kuulee lentoäänen ”korp-korp” tai hauskan kulauksen ”klong”. Pesällään korppi varoittaa kiihkeällä, karhella rääkynällä.

Vanhoilla korpeilla on täydellinen sulkasato kesällä. Nuoren korpin tunnistaa kiillottomista, kuluneista ja ruskehtavista sulista, kun vanhan linnun puku on hohtavan musta.

Vanhin suomalainen rengastettu korppi on ollut 20 vuotta 4 kuukautta 21 päivää vanha. Euroopan vanhin korppi on ollut 21 vuoden 11 kuukauden ikäinen norjalainen lintu.

[muokkaa] Levinneisyys

Korppia tavataan Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa sekä Pohjois-Afrikassa eli lähes kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla. Suomessa se pesii koko maassa. Pesimäkantamme on kasvanut, ja on suuruudeltaan noin 6 000 paria. Maailman populaation kooksi arvioidaan 16 miljoonaa yksilöä². Vanhat korpit ovat paikkalintuja. Nuoret yksilöt voivat syksyisin kuljeskella pitkiäkin matkoja, monesti satojakin kilometrejä. Talvella voi kerääntyä haaskoille ja kaatopaikoille satapäisiä parvia.

[muokkaa] Elinympäristö

Korpit viihtyvät parhaiten metsäalueilla tai rannikoilla ja vuoristoissa. Pesimäkannan yleistyessä vainon loputtua ovat korpit muuttaneet yhä lähemmäksi asutusta, ja pesiä on jo esikaupunkialueiden laajoissa puistomaisissa metsissä. Mm. Virossa ja Venäjällä korpit usein pesivät kaupungeissa ja kylissä.

[muokkaa] Lisääntyminen

Korpit muodostavat elinikäisen parisuhteen. Helmi–maaliskuussa korpit lentävät soidinlentoa korkealla ilmassa, ja suorittavat mitä upeimpia kevätjuhlaliikkeitä, vaihtelevien äänien soidessa. Puolisot rakentavat pesän yhdessä puuhun tai kallionjyrkänteelle mistä tahansa saataville osuneesta materiaalista. Puupesä sijaitsee usein männyn latvassa, mielellään tuulenpesässä. Puupesien runko on aina rakennettu kuivista oksista ja se on vankkaa tekoa. Pesän sisusta on vuorattu mm. ohuilla juurilla, karvoilla ja höyhenillä. Pesä voi olla käytössä useita vuosia peräkkäin. Naaras munii kolmesta seitsemään, tavallisesti 5, kalpean sinivihreää munaa, joissa on ruskeita täpliä. Muninta alkaa Etelä-Suomessa jo maaliskuussa, leudon talven jälkeen jo kuun alussa. Molemmat vanhemmat hautovat munia, naaras kuitenkin enimmän ajan, noin 3 viikkoa, ja ruokkivat kuoriutuneita poikasia. Poikaset kiipeilevät pesäpuun oksilla noin 4-viikkoisista lähtien, lentokykyisiä ne ovat 5–6 viikon ikäisinä. Poikue pysyttelee pesän lähistöllä viikon pari, minkä jälkeen ne alkavat vähitellen laajentaa elinpiiriään.

[muokkaa] Ravinto

Korpit ovat kaikkiruokaisia, niille kelpaavat jopa haaskat.

[muokkaa] Erityistä

Korpit oppivat jäljittelemään lähes mitä tahansa ääniä. Islanti on tarun mukaan viikinkien kesyn korpin löytämä saari. Korpit pitävät paljon kiiltävistä esineistä. Ne osaavat käyttää erilaisia esineitä työkaluina. Suomalaiset ovat myyneet sota-aikana korppeja metsoina, siitä syystä Korppia kutsutaan Saksanmetsoksi, siitä on tullut myös saksalaisilla sanonta ”suomi metso paha metso”.