Korruptio
Wikipedia
Korruptio on saadun valta-aseman väärinkäyttöä henkilökohtaisen edun tavoitteluun. Lahjontaa ja korruptiota tarkkaileva Transparency International (TI) jakaa korruption edelleen kahteen ryhmään, jotka ovat ”toimivallan mukainen” (according to rule) sekä ”toimivallan vastainen” (against the rule) korruptio. Toimivallan mukaisella korruptiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa mahdollisen lahjuksen saajan velvollisuus on suorittaa kyseinen työtehtävä ja hän käyttää lahjusta vaikkapa helpottamaan tai nopeuttamaan asian käsittelyä. Toimivallan vastaisella korruptiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö tarjoaa lahjusta vastaan palvelua, joka ei edes kuulu hänen toimivaltaansa.[1]
Korruptio on demokraattisissa valtioissa kansalta saadun vallan käyttämistä yksityisten henkilöiden etujen edistämiseksi. Periaatteessa kaikki vallankäyttäjät ovat alttiita korruptiolle, mutta erityisesti suurten tuloerojen maissa korruption vaara korostuu, sillä sosiaalisen kurjuuden keskellä käytetään helposti häikäilemättömiä keinoja oman taloudellisen ja sosiaalisen aseman turvaamiseksi. Korruption vakavuus vaihtelee vastapalveluksista ja hyvä veli -verkostoista järjestelmälliseen lahjontaan ja siitäkin pidemmälle. Äärimmilleen viety korruptio johtaa kleptokratiaan, varkaiden valtaan, jossa luovutaan edes teeskentelemästä rehellisyyttä. Korruptiota voi olla myös liikeyritysten välillä, esimerkiksi tarjouskilpailujen sijaan yritykset ostavat tavaroita ja palveluita toisiltaan lahjusten tai sukulaisuussuhteiden perusteella.
Korruptiota esiintyy sekä poliittisten päättäjien että virkamiesten parissa, se voi olla vähäistä tai laajaa, organisoitua tai satunnaista. Vaikka korruptio on usein yhteydessä rikolliseen toimintaan kuten huumeiden salakuljetukseen, rahanpesuun ja prostituutioon, se ei rajoitu rikollisen toiminnan suosimiseen. Ongelman ymmärtämisen takia on tärkeää ymmärtää korruption ja rikosten ero. Korruption rajat vaihtelevat maasta ja lainsäädäntöjärjestelmästä toiseen. Esimerkiksi yhdessä maassa hyväksytyt vaalirahoituksen muodot ovat toisessa korruptiota. Suomen sairaaloiden erikoismaksuluokka voi jonkun määritelmän mukaan olla palvelusten ostamista rahalla. Lääketehtaiden ja järjestämät matkat lääkäreille hienoissa hotelleissa ja ravintoloissa kestittäminen on viime aikoina saanut paljon huomiota: valitsevatko lääkärit tietyn valmistajan lääkkeitä muista kuin lääketieteellisistä syistä?
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Korruptiolle altistavia riskitekijöitä yhteiskunnassa
- vallan keskittyminen päätöksentekijöille, jotka eivät vastaa teoistaan suoraan kansalle
- päätöksenteon läpinäkyvyyden puute
- kalliit vaalikampanjat
- julkisen pääoman suuri määrä projektissa
- klikkiytyminen ja "hyvä veli" -verkostot
- heikko lainsäädäntö
- heikko juristien ammattikunta
- vähäinen sanan- ja lehdistönvapaus
- suuret tuloerot yhteiskunnassa
- virkamiesten alhainen palkkataso ja heikot urakehityksen mahdollisuudet
- kansansivistyksen eli julkisen koulutuksen laiminlyönti
[muokkaa] Vähän ja paljon korruptoituneet maat
Seuraavat jaot perustuvat Transparency Internationalin tutkimukseen vuodelta 2001. [2] Kaikki eivät pidä TI:n käyttämiä tutkimusmenetelmiä täysin tieteellisinä.
[muokkaa] Vähiten korruptoituneet maat (aakkosjärjestyksessä)
- Alankomaat
- Australia
- Islanti
- Kanada
- Luxemburg
- Norja
- Ruotsi
- Singapore
- Suomi
- Sveitsi
- Tanska
- Uusi-Seelanti
[muokkaa] Eniten korruptoituneet maat (aakkosjärjestyksessä)
- Azerbaidžan
- Bangladesh
- Bolivia
- Filippiinit
- Indonesia
- Kamerun
- Kenia
- Nigeria
- Pakistan
- Tansania
- Uganda
- Ukraina
- Venäjä
[muokkaa] Kirjallisuus
- Korruption vastaisen toiminnan käsikirja (Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto, 2002)
[muokkaa] Lähteet
