Melatoniini

Wikipedia

Melatoniini (C₁₃H₁₆N₂O₂) on ihmisen elimistön tuottama ns. "pimeähormoni", jota erittyy pääasiassa aivojen ympäröimästä käpyrauhasesta.

Melatoniini toimii kehon biologisena kellona, säädellen unta ja auttaen unensaantia. Melatoniini toimii myös tehokkaana antioksidanttina, koska se pääsee helposti solujen sisään solukalvon läpi. Se säätelee kasvuhormonin, prolaktiinin, kilpirauhashormonin ja kortikosteroidien erityksen vuorokausirytmiä, vahvistaa puolustusjärjestelmää, vaikuttaa mielialaan ja hidastaa iän myötä tapahtuvia muutoksia elimistössä. Melatoniinia erittyy vähemmän, jos ihmisellä on stressiä.

Melatoniinia erittyy melko tarkasti nisäkkäiden vuorokausirytmin mukaisesti; Öisin ja talviaikaan, jolloin ei saada auringonvaloa, eritys on suurempaa. Valo vaikuttaa silmien ja hermoston kautta käpyrauhaseen, jolloin melatoniinia ei erity lainkaan. Kehon biologinen kello elää todellisuudessa n. 25h vuorokausirytmiä, jota maapallon vuorokausirytmi "hienosäätää". Silti biologinen vuorokausirytmi ei häviä, vaikka ihminen eläisi jatkuvasti hämärässä.

Tavallisesti melatoniinia erittyy eniten lapsena (7—12 -vuotiailla), ja iän myötä eritys vähenee (yli 70-vuotiaalla eritys on jo huomattavasti vähentynyt).