Mielipidetiedustelu

Wikipedia

Mielipidetiedustelu on yleisölle osoitettu kysely, jonka tarkoituksena on kartoittaa yleinen mielipide jonkin asian suhteen. Mielipidetiedusteluissa ihmisten on vastattava selkeästi muotoiltuihin suljettuihin kysymyksiin, ja tulokset ilmoitetaan prosentuaalisesti. Tarkoituksena on saada riittävän kattava otos, jotta siitä voitaisiin tehdä johtopäätöksiä laajemman ihmisryhmän mielipiteistä. Tulkinnassa on tärkeää ottaa huomioon tulosten virhemarginaali, joka johtuu otoksen koosta.

Sisällysluettelo

1 George Gallup
2 Poliittiset gallupit vaaliaseina
3 Kaupallis-hallinnolliset mielipidetiedustelut
4 Suomalaisia mielipidetutkimusyrityksiä
5 Aiheesta muualla
6 Lähteet

[muokkaa] George Gallup

Mielipidetiedustelun poliittisena välineenä keksi yhdysvaltalainen tilastomies George Horace Gallup, minkä vuoksi mielipidetiedusteluja kutsutaan myös gallupeiksi. Gallup väitteli tohtoriksi Iowan yliopistosta 1928 väitöskirjalla A New Technique for Objective Methods for Measuring Reader Interest in Newspapers ja perusti 1935 American Institute of Public Opinion -yrityksen.

Tieteellisten mielipidetutkimusten katsotaan usein alkaneen Yhdysvalloissa 1936. Tuolloin demokraattien Franklin Roosevelt voitti tiukassa presidentinvaalissa republikaaniehdokas Alf Landonin. Myös vaalituloksen ennustamisesta käytiin kiivas kisa. Gallupin lisäksi presidentin veikkasivat oikein mielipidetutkijat Archibald Crossley ja Elmo Roper. Ennustamisen markkinoita siihen asti hallinnut The Litterary Digest -lehti taas kärsi kirvelevän arvovaltatappion. Julkaisu oli kerännyt aineistonsa postittamalla noin 10 miljoonaa "äänestyslippua" ympäri maan. Tähän postitukseen vastasi pari miljoonaa ihmistä, joista 57 prosenttia oli valinnut Landonin. Gallup puolestaan ennusti Rooseveltille 54 prosentin ääniosutta: vaalissa tämä sai peräti 61 prosenttia äänistä. The Litterary Digest epäonnistui otoksensa epäedustavuuden takia. Poimimalla osoitteita omasta tilaajarekisteristään, puhelinluettelosta ja autonomistajien listoista sen vastaajiksi seuloutui liikaa varakasta keskiluokkaa. George Gallup taas käytti kiintiöpoimintaa yhteiskuntaluokkien edustuksen turvaamiseksi ja turvasi alueellisen kattavuuden käyntihaastattelujen avulla. ^[1]

[muokkaa] Poliittiset gallupit vaaliaseina

Gallupeista tuli pian myös politiikan välineitä. Lehdistö pyrkii lisäämään vaalien kiinnostavuutta ja lehtiensä lukuarvoa teettämällä mielipidetiedusteluja, ja toisaalta kilpailevat ehdokkaat ja puolueet pyrkivät osoittamaan olevansa voitokkaita saadakseen liikkuvat äänestäjä äänestämään oletetun yleisen mielipiteen mukaan voittajaa. Vastaavasti mielipidetiedusteluissa hävinneet pyrkivät osoittamaan, että tilastollisesti tutkimusmenetelmässä on ongelmia, mikä vuoksi tuloksia ei voida pitää luotettavina. Yleensä kritiikki kohdistuu ulkoiseen luotettavuuteen eli validiteettiin mahdollisesti vinon otannan vuoksi.

Joissain maissa kielletään mielipidetiedustelujen tulosten julkaiseminen tietyn ajan kuluessa ennen vaalipäivää, jottei äänestäjiin voitaisi vaikuttaa viime hetken mielipidetiedusteluilla ja tällä tavalla taattaisiin vaalirauhaa. Vastakkaisen näkemyksen mukaan myös vaaleja koskeva sananvapaus on tärkeämpi ihmisoikeutena.

Vaaligallupeihin liittyy myös toinen tutkimusmenetelmä, ovensuukyselyt.

[muokkaa] Kaupallis-hallinnolliset mielipidetiedustelut

Vaikka vaaligallupit ovat parhaiten uutisoitu osa mielipidetiedusteluja, tehdään suurin osa mielipidetiedusteluista yritysten tilauksesta kuluttajatutkimuksena. Myös hallinnon piiriin levinnyt käsitys palvelevuuden parantamisesta ajattelemalla julkista palvelua hyödykkeenä on johtanut siihen, että asiakastyytyväisyyttä mitataan myös julkishallinnon palveluiden osalta. Monissa tapauksissa tiedustelujen tuloksete jäävät väin sisäiseen käyttöön.

[muokkaa] Suomalaisia mielipidetutkimusyrityksiä

Suomessa mielipidetutkimuksia tekevät muun muassa MC-Info, Research International, Suomen Gallup ja Taloustutkimus.

Suuret sanomalehdet, kuten Helsingin Sanomat, Turun Sanomat, Kaleva. käyttävät yleensä Suomen Gallupia tai Taloustutkimusta. SAK ja Yleisradio käyttävät usein Taloustutkimusta. MC-Info on lappeenrantalainen mielipidetutkimusperheyritys, joka tuotti Aamulehdelle ja Turun Sanomille mielipidetiedustelun presidentinvaalista joulukuussa 2005, ja tuli siinä valtakunnallisesti kuuluisaksi.