Mira
Wikipedia
| Mira | |
|---|---|
| Nimen alkuperä | ? |
| Bayerin designaatio | Omikron Ceti, o Ceti, o Cet, omi Cet |
| Flamsteedin designaatio | 68 Ceti, 68 Cet |
| HR-designaatio | |
| HD-designaatio | HD 14386 |
| Muut designaatiot | HR 681,SAO 129825, BD -3 353, WDS 02193-0259Aa, ADS 1778A, Mira B on VZ Ceti |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Näennäinen kirkkaus (mv) | 2,0–10,1, vaihtelee mm 331,96 päivän jaksossa korkeudella 8,1, muitakin jaksoja on. Mira B: 9,5–12,0 |
| Absoluuttinen kirkkaus (Mv) | 0,93 max? |
| Valovoima (Aurinko = 1) | 15000 max/? LO (aurinkoa) |
| Spektriluokka | M7IIIe (M5.5e-9e III), Bep (valkea kääpiö) |
| Väri-indeksi | B-V 1,42 U-B 1,09, lähellä maksimia, ovat erilaisia vaihtelevilla kirkkauksilla. |
| Pintalämpötila | keskim 2200/? K K |
| Massa (Aurinko = 1) | ? MO (aurinkoa) |
| Säde (Aurinko = 1) | ? RO (aurinkoa) |
| Muuttujatyyppi | Sykkivä, pitkäjaksoinen Mira-tyyppiä |
| Pyörimisnopeus | ? km/s |
| Metallipitoisuus | ? |
| Ikä | ? milj. v |
| Elinkelpoisen planeetan etäisyys |
|
| Astrometriset ominaisuudet | |
| Tähdistö | Valas Cetus |
| Rektaskensio (J2000) | 02h 19m 20.79s |
| Deklinaatio (J2000) | -02° 58′ 39.5″ |
| Etäisyys | 418 valovuotta (128,15 pc parsekia) |
| Parallaksi mas | 7,79 ± 1,23 mas |
| Säteisnopeus | +63,8 km/s km/s km/s |
| Ominaisliike mas/v | RA: 10,33 mas/yr dekl.: -239,48 mas/yr |
| Näkyy leveysasteiden ° N ja ° S välillä. | |
Mira (Omikron Ceti /ο Cet /ο Ceti) on Valaan tähdistössä sijaitseva kirkkaudeltaan muuttuva tähti, joka on myös kaksoistähti. Punainen jättiläistähti Mira A on luultavasti vanhin tunnettu muuttuja, joka ei ole supernova. Se näkyy välillä keskimääräisen kirkkaana tähtenä, välillä tähden kirkkaus painuu kiikarien näkymättömiin. Tähteä ei näy paljaalla silmällä suuren osan sen sykkimisjaksosta. Mira on pitkäjaksoisten Mira-tyyppisten tähtien prototyyppi. Mira B on valkoinen kääpiö, joka imee Mira A:sta ainetta ympärilleen kaasukiekkoon. Kaksoistähti on noin 420 valovuoden päässä Maasta.
[muokkaa] Miran rakenne
Mira on kaksoistähti jossa on sykkivä muuttuja Mira A ja valkoinen kääpiö Mira B eli VZ Ceti. Sykkivä Mira A on hyvin punainen jättiläistähti. Miran suurin kirkkaus on maksimissa noin 3,5. Maksimin kirkkaus on vaihdellut välillä 2,9 ja 4,9. Minimit ja maksimit nousevat ja laskevat jonkinlaisen järjestyksen mukaan. Minimin kirkkaus vaihtelee välillä 8,6–10,1, keskimäärin 331,96 päivän jaksolla, Miralla on myös muita jaksoja noin 60–1100 päivän välillä.
Kirkkauden kokonaismuutos absoluuttisesta minimistä absoluuttiseen maksimiin (mitä ei tapahdu saman jakson aikana) on 1700-kertainen. Miran himmenemisestä huomattava osa johtuu eräiden hiukkasten tiivistymisestä kylmenevän tähden kaasukehään.
Miran absoluuttinen kirkkaus vaihtelee noin välillä -2,5 ja +4,7. Minimissään tähti on yhtä kirkas kuin Aurinko, maksimissaan 700, jopa 1500 kertaa Aurinkoa kirkkaampi. Hubble-avaruusteleskoopin mukaan Mira on 700 auringon läpimittainen tai erään mittauksen mukaan säde 3,5 AU. Miran absoluuttinen bolometrinen kirkkaus on maksimissa -5. Miran pintalämpötila vaihtelee välillä 2000–2600 K, ja on keskimäärin noin 2300 K. Kun tähti on kuumimmillaan, se kuuluu luokkaan M6III ja kylmimmillään M9III. Miran massa on 15,7 Auringon massaa.
Sykkivästä Mira A:sta virtaa ainetta tähteä kiertävään Mira B:hen. Mira A venynyt pisaranmuotoiseksi Mira B:n painovoiman takia. Mira B:n massa on 4 Auringon massaa. Tähtien väli on 0,6 kaarisekuntia eli 70 AU. Kiertoaika on noin 400 vuotta ja radan soikeus soikeus 0,66. Kaukaisimmillaan väli on 1,7 kaarisekuntia, lähimmillään 0,1 kaarisekuntia. Mira B:n spektriluokka on Bep. Mira B on luultavimmin valkoinen kääpiö, jota ympäroi massiivinen kertymäkiekko joka koostuu sykkivästä punaisesta jättiläisestä virranneesta aineesta. Kertymäkiekko on huomattavasti emotähteään kirkkaampi. Mira B on myös muuttuja VZ Ceti, ja sen kirkkaus vaihtelee 9,33–12. Hidas 13 vuoden jakso + minuuttien kirkkausvaihtelut mm. flareista. Kun Mira A on lähimmillään Mira B:tä, kaksoistähti voidaan luokitella symbioottiseksi kaksoistähdeksi niin kuin R Aquarii. Kaasuvirta näkyy parhaiten Hubble-avaruusteleskoopin ultraviolettisäteilyn alueella ottamassa kuvassa. Miralla on myös kaksi muuta seuralaista, Mira C ja D kaukana Mirasta.
