MTV3

Wikipedia

MTV3 on Suomen katsotuin kaupallinen televisiokanava. Kanava sai alkunsa vuonna 1957 perustetusta Oy Mainos-TV-Reklam Ab:stä, joka alun perin esitti ohjelmistoaan YLEn televisiokanavilla. Vuonna 1982 yrityksen nimi muuttui MTV Oy:ksi ja vuonna 1985 perustettiin Kolmoskanava, jolla MTV3 aloitti vuonna 1993 omana valtakunnallisena televisiokanavanaan. MTV3:n digitaalijakelu aloitettiin digi-tv:n tulon myötä.

Vuonna 1998 MTV Oy siirtyi osaksi Alma Media Oyj:tä. Keväällä 2005 yhtiön omistus siirtyi Alma Medialta ruotsalaisille Bonnier AB:lle ja Proventus Industrier AB:lle, jotka omistavat yhtiön Nordic Broadcasting Oy -yhteisyrityksensä kautta. Nykyisin MTV3-kanava on osa MTV Oy:n MTV Mediaa, jonka muita kanavia ovat Subtv ja Radio Nova.

[muokkaa] Historiaa

[muokkaa] Varhaiset vuodet

Oy Mainos-TV-Reklam Ab:n logo (1957–1975)

MTV perustettiin vuonna 1957, jolloin Ilmoittajien liitossa väläyteltiin ideaa amerikkalaistyylisestä mainonnasta televisio-ohjelmien yhteydessä. TES-TV oli aloittanut jo pari vuotta aiemmin, ja Yleisradio oli vasta aloittamassa lähetyksiään Suomen televisio -kanavalla. Hanketta vetämään perustettiin Oy Mainos-TV-Reklam Ab, jonka johtajaksi tuli Ilmoittajien liiton puheenjohtaja Pentti Hanski. Uuden yrityksen omistajiksi tuli liiton lisäksi merkittäviä mainostoimistoja.

Uusi yhtiö päätti vuokrata ohjelma-aikaa Yleisradion kanavalta, jonka ohjelmien lomassa se toimi. Yleisradio oli vastahakoinen asiassa, mutta käytännön syistä se myöntyi vuokraamiseen koska sillä ei ollut varaa tuottaa tarpeeksi omaa ohjelmaa pystyäkseen kilpailemaan TES-TV:n kanssa. 13.8.1957 oli ensimmäinen lähetys. MTV:n alkutaival oli hikinen, ohjelma-aikaa oli vain 10 tuntia viikossa ja sekin parhaimman katseluajan ulkopuolella. Sopimuksen mukaan MTV ei saisi kilpailla Yleisradion kanssa uutisissa eikä puoluepoliittisia mainoksia saisi esittää.

Yhtiö toimi pienessä toimistossa, josta ohjelmat ja mainokset toimitettiin Yleisradiolle lähettien kautta. Tekniikassa oli muutenkin vielä toivomisen varaa. Mainokset esitettiin suorina lähetyksinä.

Koko kanavan toiminta oli sen alkuvuosina vaakalaudalla. Vasemmistossa ^lähde? vaadittiin, että ainoastaan valtiollinen toimija voisi lähettää ohjelmia. Yleisradiossa taas ehdotettiin, ettei kanava lähettäisi omia ohjelmiaan lainkaan vaan lähettäisi pelkkiä lyhyitä mainostaukoja Ylen ohjelmien välissä. Tällaisiin vaatimuksiin ei kuitenkaan myönnytty, vaan yhtiö piti lujasti kiinni itsenäisyydestään.

[muokkaa] MTV vakiinnuttaa asemansa

MTV Oy:n logo (1975–1992)

1960-luvun alussa TES-TV ajautui taloudellisiin ongelmiin, sillä se ei pystynyt kilpailemaan mainosrahoista huomattavasti suuremman näkyvyysalueen omanneen MTV:n kanssa. 1964 Yleisradio lopulta osti TES-TV:n ja teki sen Tampereen kanavasta uuden TV2:nsa. MTV vaati uutta kanavaa aluksi kokonaan itselleen, jotta se pystyisi toimimaan itsenäisesti. Nämä toiveet torjuttiin kuitenkin täysin Ylen puolella. Lopulta MTV saatiin myöntymään olemiseen kanavien alivuokralaisena tarjoamalla sille lisää lähetysaikaa, joista merkittävä osa oli nyt TV2:n puolella primetimen aikana.

Näinä aikoina MTV:n toiminta lähti nousuun, vaikka sen tulevaisuus ei edelleenkään ollut täysin taattu. 1967 rakennettiin uusi toimitalo, nk. Pöllölaakso, Helsingin Ilmalaan. Pari vuotta sen jälkeen tapahtui ensimmäinen värilähetys. Näihin aikoihin oli perustettu myös viihdetoimitus, joka alkoi tuottaa talon sisällä draamaohjelmistoa. Ohjelma-aika kasvoi erittäin paljon, ja MTV aloitti mainoskampanjan jossa se korosti suomalaisille mainosrahoitteisen ohjelmiston merkitystä suomalaisen viihteen takaamisessa. Näin se alkoi hitaasti saada katsojia puolelleen: Ylen asiapitoisen ohjelmiston täydentäjänä MTV tarjosi paljon viihdettä kansalle.

1970-luku toi myös muutoksen tuulia. MTV oli mukana perustamassa kaupallisten tv-yhtiöiden yhteistyöjärjestöä EGTA:ta, ja se pääsi mukaan myös mukaan Prix Italia -järjestöön. 70-luvulla alkoi myös kädenvääntö uutislähetyksistä; Yleisradio katsoi, että uutislähetykset olivat 50-luvulla solmitun sopimuksen nojalla sen yksinoikeus eikä suostunut perääntymään kiistassa. Kanavan visuaalinen ilme uudistettiin, jolloin käyttöön tuli hyvin monen suomalaisen pian tuntema sininen pöllö.

[muokkaa] Ohjelmatarjonta laajenee

1980-luvun alussa saatiin vihdoin käynnistettyä omat uutislähetykset pitkien neuvotteluiden jälkeen. Yleisradion kanssa oli saatu sovittua kompromissi, jossa MTV:llä on uutisia vain kerran illassa Ylen uutisten jälkeen. MTV:llä lähetetyistä Kymmenen uutisista tuli pian hittituote, joka joutui aikataulustaan johtuen käsittelemään asioita erilaiselta kantilta ja paikallisemmasta näkökulmasta kuin Yleisradio.

Nimi Mainostelevisio oli tarkoitettu alun perin vain väliaikaiseksi, ja korvaavista nimistä oli järjestetty aikoinaan katsojakilpailukin. Koska varteenotettavia ehdokkaita ei löytynyt, ja kansan suussa nimi oli joka tapauksessa vakiintunut MTV:ksi, yhtiön nimi muutettiin lopulta MTV Oy:ksi vuonna 1982.

70- ja 80-lukujen vaihteessa MTV oli ehtinyt laajentaa toimintaansa erilaisille aloille, muun muassa perustamalla oman kasettimonistamon ja levyprässäämön. 1984 koittivat muutoksen tuulet pitkäaikaisen toimitusjohtajan Pentti Hanskin jäädessä eläkkeelle yhtiön palveluksesta. Tilalle tuli Eero Pilkama, joka oli MTV:n näytelmäohjaaja Inkeri Pilkaman puoliso.

[muokkaa] Vähitellen omalle kanavalle

MTV:n tunnuskuvaa televisiosta 1990-luvun alusta

MTV3:n logo vuosina 1993–1995

MTV3:n logo 1995–1998

1985 MTV lähti Yleisradion ja Nokian kanssa Kolmostelevisio-projektiin, jossa oli tarkoituksena tarjota lisää ulkomaista ohjelmistoa kahden olemassa olevan kanavan konservatiivisemman linjan rinnalle. Kolmoskanava aloitti joulukuussa 1986. MTV sai uuden kanavan kautta lisää ohjelma-aikaa, mutta taloudellisesti se kävi yritykselle raskaaksi. MTV joutui nyt nimittäin kilpailemaan sekä Yleisradion että oman Kolmoskanava-osastonsa kanssa. Suureksi paisunut ohjelma-ajan tarve yhdistettynä tiukkoihin ohjelma-aikojen vuokraussopimuksiin olivat hankalia sekä MTV:lle että Yleisradiolle, joiden ohjelmat saattoivat joutua vuorottelemaan kanavalta toiselle kesken ohjelmankin.

80- ja 90-lukujen vaihteessa alkoivat Seitsemän uutiset iltapäivän makasiiniohjelma Tänään tässä ja nyt sekä aamulähetys Huomenta Suomi, kaikki uudella Kolmoskanavalla.

MTV halusi toteuttaa vanhan unelmansa omasta toimiluvasta. Yleisradio alkoi myöntyä ajatukselle, ja myikin Nokian kanssa osuutensa Oy Kolmostelevisio Ab:sta MTV:lle 90-luvun alussa. Lopulta 1. tammikuuta 1993 MTV siirtyi omalle kanavalleen ja alkoi lähettää täyspäiväisesti. Mukaan tuli sekä MTV:n että Kolmoskanavan ohjelmistoa. Vanhoista ohjelmakuuluttajista luovuttiin, eivätkä MTV:tä enää sitoneet Yleisradion säännöt mm. puoluepoliittisten ohjelmien suhteen. Uuden kanavan nimeksi tuli MTV3.

MTV3:sta tuli täyden palvelun televisiokanava, jolla oli nyt runsaasti lähetysaikaa käytössään. Siitä tuli Suomen suosituin televisiokanava 43 prosentin katselijaosuudella, eikä Yleisradio kyennyt vastaamaan kilpailuun. Ohjelmisto laajeni kokopäiväiseksi kun iltapäivälähetykset aloitettiin 14.3.1994. Myös MTV3 Tekstikanava, Suomen ensimmäinen kaupallinen teksti-tv-palvelu, aloitettiin. Toiminta laajeni omaan valtakunnalliseen radiokanavaan Radio Novaan 1997.

1990-luvun aikana MTV3 kunnostautui eritoten suorien tapahtumien televisioinnissa. Ohjelmissa palveltiin kaikenlaisia yleisöjä, joten ohjelmia löytyi aina Tangomarkkinoista nuortenohjelma Jyrkiin.

[muokkaa] Uudenlaisen median aikakausi

MTV3:n logo vuosina 1998–2001

Vuonna 1997 aloitti toimintansa Suomen toinen valtakunnallinen mainoskanava Nelonen, joka loi aiemmin varmoille mainosmarkkinoille tiukkaa kilpailua. MTV Oy ja Aamulehti yhdistyivät 1998 Alma Mediaksi, ja ensimmäinen siirtyi osaksi uutta yhtymää. Uuden omistajan alla alkoivat kuitenkin vähitellen tiukat säästötoimet, sillä muuttuneessa kilpailu- ja mediatilanteessa toiminta alkoi tuottaa tappiota.

MTV3 luopui uutisia lukuun ottamatta omasta ohjelmatuotannostaan, ja MTV Viihde myytiin muualle. Myös ajankohtaisten määrää vähennettiin merkittävästi. Ydinliiketoimintaan liittymättömistä aloista luovuttiin, ja suuri osa työntekijöistä irtisanottiin seuraavien muutaman vuoden aikana. Kanava alkoi keskittyä aiempaa enemmän urbaanimpien ja uusia tuotteita enemmän seuraavien katsojien palvelemiseen. 1999 tuli uudeksi toimitusjohtajaksi Ilkka Kylmälä Eero Pilkaman jäädessä eläkkeelle.

2000 otettiin käyttöön uusi digitaalinen lähetysyksikkö, ja TVTV! aloitti MTV3:n klassista viihdettä tarjoavana rinnakkaiskanavana kaapelitelevisioverkoissa. Samana vuonna alkoivat maanpäällisen digi-tv:n koelähetykset.

MTV3 uusi kanavailmeensä täydellisesti vuonna 2001. Aiempi ilme olikin ollut pienine muutoksineen käytössä vuoden 1993 kanavauudistuksen jälkeen. Pöllön tilalle logoon tuli tyylitelty pöllön silmä. MTV Oy:n toimitusjohtajaksi tuli Pekka Karhuvaara. TVTV! muutti nimensä SubTV:ksi. 2004 aloitettiin maksu-tv-toiminta, ja markkinoille tuli myös erilaisia uusia Internet- ja mobiilipalveluita.

MTV Oy päätyi vuoden 2005 omistusjärjestelyissä ruotsalaisten Bonnierin ja Proventuksen omistukseen. Syksyllä 2006 MTV3 sai yksinoikeuden esittää James Bond-elokuvia Suomen televisioissa.

[muokkaa] Ohjelmisto

MTV3:n ohjelmistosta 48 % on kotimaista ja loput ulkomaista. Kotimaiset ohjelmat hankitaan itsenäisiltä tuotantoyhtiöiltä, ja ulkomaisten ohjelmien taustalla on sopimuksia isojen kansainvälisten toimijoiden kanssa.

[muokkaa] Joitakin nykyisiä MTV3:n ohjelmista

[muokkaa] Entisiä MTV3:n, Mainos-TV:n ja Kolmoskanavan ohjelmia

[muokkaa] Talven elokuvia 2007

Sneakers - perjantai 9.3. klo 23.45
Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa - lauantai 10.3. klo 21.05
Baby - sunnuntai 11.3. klo 15.05
8 Mile - maanantai 12.3. klo 21.15
Hard Target - torstai 15.3. klo 00.00
Poikkeustila - perjantai 16.3. klo 23.25
Scooby-Doo ja vampyyri - lauantai 17.3. klo 15.50
Korvikkeet - lauantai 17.3. klo 21.05
Vares - Yksityisetsivä - maanantai 19.3. klo 21.15
Crash - torstai 22.3. klo 23.45
Viimeinen partiopoika - perjantai 23.3. klo 22.30
Taikatossut - lauantai 24.3. klo 15.15
Timantit ovat ikuisia - lauantai 24.3. klo 21.05
Cheaters - sunnuntai 25.3. klo 15.00
Pelimiehet - maanantai 26.3. klo 21.15
Pettämätön järjestelmä - torstai 29.3. klo 23.45
Sakaali - perjantai 30.3. klo 23.00
Kuin kissat ja koirat - lauantai 31.3. klo 14.50
Cast Away - tuuliajolla - lauantai 31.3. klo 21.05

[muokkaa] MTV3:n televisiokasvoja

[muokkaa] Uutisankkurit

[muokkaa] Meteorologit

Mette Mannonen
Liisa Peltonen
Pekka Pouta
Visa Salojärvi
Petri Takala

[muokkaa] Urheilutoimittajia

Antti Haajanen
Sasha Ikonen
Inka Korhonen
Jari Porttila
Mika Saukkonen
Kalle Siira
Heidi Suomi

[muokkaa] Muita

Mika Jenytin, kanavan ensimmäinen mieskuuluttaja
Eva-Riitta Siitonen, kuuluttaja

[muokkaa] Digikanavat

[muokkaa] MTV3 MAX

MTV3 MAX on marraskuussa 2006 käyttöönotettu digitaalinen rinnakkaiskanava, joka lähettää lähinnä miehille suunnattuja ohjelmia, muun muuassa Formula 1:stä, sekä Rallin MM-sarjaa. Kanavaa välitetään antenni-, kaapeli- ja satelliittiverkoissa, ja se on maksullinen. Se sisältyy Fakta-, Leffa- ja Juniori-kanavien ikään MTV3 Kanavapakettiin.

[muokkaa] MTV3 Fakta

MTV3 Fakta on MTV3:n rinnakkaisia digitaalikanavia, joka otettiin käyttöön marraskuussa 2006. Se keskittyy dokumenttien ja uutisten aktiiviseen lähettämiseen. Kanavaa välitetään tällä hetkellä kaapeli- ja satelliittiverkoissa, mutta se on saanut toimiluvan myös syyskuussa 2007 starttaavassa uudessa maanpäällisessä kanavanipussa. Kanava on maksullinen.

[muokkaa] Subtv Leffa

Subtv Leffa (aiemmalta nimeltään MTV3 Leffa) on marraskuussa 2006 käyttöönotettu digitaalinen rinnakkaiskanava, joka on keskittynyt lähettämään erilaisia elokuvia. Kanavaa välitetään antenni-, kaapeli- ja satelliittiverkoissa, ja se on maksullinen.

[muokkaa] Subtv Juniori

Subtv Juniori on MTV3:n lapsille suunnattu rinnakkainen digikanava, joka otettiin käyttöön marraskuussa 2006 samaan aikaan Faktan, Leffan ja MAXin kanssa. Kanava lähettää pelkästään lastenohjelmia. Kanava näkyy digivastaanottimen kautta. Kanava on maksullinen mutta sitä voi katsoa vajaan tunnin verran kello 17.50-18.30 maksutta digivastaanottimen kautta. Subtv Junioria juontaa Kana ja Janesta tuttu Tea Hiilloste. Subtv Juniori näkyy aamu 08.00 ilta 20.00 asti, ohjelmia on suunnattu myös pienille ja vähän varttuneille lapsille.

[muokkaa] MTV3+

MTV3+ oli MTV3:n digitaalinen rinnakkaiskanava, joka lähetti pääsääntöisesti vain kännykällä pelattavia mobiilipelejä ja saippuasarjojen uusintoja. Lisäksi tarjolla oli mm. Formula 1-lisälähetyksiä, alppihiihdon- ja mäkihypyn maailmancuplähetyksiä, freestylehiihdon ja lumilautailun erikoisohjelmia, suoria salibandyotteluja ja Navigare-ohjelman uusinnat. MTV3+ lopetettiin maksullisten digikanavien alta 1. marraskuuta 2006.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

Pentti Hanski (2001): Pöllön siivin: MTV:n vuodet 1955–1984. Otava. ISBN 951-1-17300-6.
MTV3:n WWW-sivut

[muokkaa] Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org../../../m/t/v/MTV3_afb5.html

Luokat: Puutteelliset lähdemerkinnät | Suomalaiset televisiokanavat