Paul Samuelson

Wikipedia

Paul Samuelson (s. 15. toukokuuta 1915 Gary, Indiana) on yhdysvaltalainen ekonomisti, joka on tutkimustyössään käsitellyt useita taloustieteen aloja. Samuelson sai taloustieteen Nobel-palkinnon vuonna 1970 "tieteellisestä työstä, jolla hän on kehittänyt staattista ja dynaamista taloudellista teoriaa ja aktiivisesti myötävaikuttanut taloustieteellisen analyysin tason parantumiseen".

Samuelson aloitti opiskelunsa Chicagon yliopistossa ja suoritti siellä alemman korkeakoulutukinnon vuonna 1935. Tohtorintutkintonsa Samuelson suoritti Harvardin yliopistossa vuonna 1941.

Paul Samuelson on Massachusettsin teknillisen korkeakoulun, Massachusetts Institute of Technologyn eli MIT:n, emeritusprofessori, joka on tehnyt merkittävää tutkimusta esimerkiksi:

• hyvinvoinnin taloustieteessä, jossa hän on esitellyt nk. Lindahl-Bowen-Samuelson ehdot, joita käytetään määrittämään lisääkö tietty toiminto taloudellista hyvinvointia;
• julkisen sektorin taloustieteessä, jossa hänen merkittävin tutkimuksensa keskittyy resurssien optimaalisen allokaation teoriaan tilanteessa, jossa on sekä julkisia että yksityisiä hyödykkeitä
• kansainvälisessä taloustieteessä, jossa hän on vaikuttanut kahden laajasti käytetyn kansainvälistä kauppaa kuvaavan teoreettisen mallin kehittämiseen.

Samuelson on kirjoittanut laajasti käytetyn taloustieteen perusoppikirjan Economics, jonka ensimmäinen painos ilmestyi 1948. Kirjan tuorein painos on vuodelta 2001. Samuelsonin laajasta kirjallisesta tuotannosta on suomennettu valitettavan vähän.

[muokkaa] Paul Samuelsonin teoksia

• Economics (W D Nordhausin kanssa) McGraw-Hill, 2001, ISBN 0-07-112496-9

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Nobel-säätiön lehdistötiedote Paul Samuelsonin Nobel-palkinnosta (englanniksi)
• Samuelsonin elämäkerta Nobel-säätiön sivuilla (englanniksi)

.