Peikonkulta
Wikipedia
Vihreä peikonkulta hohtaa suomalaisten uskomusten mukaan joskus pimeällä metsässä kivien tai kantojen alla. Ilmiön selittävät mesisieni tai aarnisammal, joista edellä mainittu on heikosti itsevalaiseva, jälkimmäinen taas heijastaa heikkoa valoa pimeässä.
Englanniksi samantapaisen ilmiön nimitys on foxfire, "ketun tuli". Se tarkoittaa lähinnä pimeässä hohtavaa puuainesta, mutta myös hohtavaa laikkua maassa. Ilmiön selitykseksi tarjotaan yleisimmin lahottajasientä.
Historijoitsija Olaus Magnuksen (1652) mukaan pohjoisessa Skandinaviassa ovat vaeltajat joskus merkinneet reittinsä lahonnutta puuainesta käyttäen, ja osanneet sen avulla takaisin pimeässä. Tietäjät ovat käyttäneet lahoavaa puuainesta luodakseen taianomaisen tunnelman.
Benjamin Franklin ehdotti, että lahottajasientä oltaisiin käytetty varhaisen Turtle-sukellusveneen sisätilojen valaisuun.
Mark Twainin romaanissa Huckleberry Finnin seikkailut henkilöt Huckleberry Finn ja Tom Sawyer käyttävät lahottajasientä valonlähteenä kaivaessaan tunnelia.
Ihmisiä jo muinoin kummastuttaneita valoilmiöitä käsitteleviä artikkeleita
biologinen valontuotanto · Elmon tuli · maanjäristysvalot · maavalo · pallosalama · peikonkulta · revontulet · ukonvirva · vesisäihky · virvatulet