Pennsylvania

Wikipedia

Commonwealth of Pennsylvania

Osavaltion lippu Osavaltion sinetti
Osavaltion lempinimi: The Keystone State
Yhdysvaltain osavaltiot
Pääkaupunki	Harrisburg
Suurin kaupunki	Philadelphia
Kuvernööri	Ed Rendell
Viralliset kielet	Ei ole
Pinta-ala	119 283 km² (33.)
- Maa-ala	116 074 km²
- Vesiala	3 208 km² (2,7 %)
Väestö (2005)
- Asukkaita	12 429 616 (6.)
- Asukastiheys	107,08/km² (10.)
Liittovaltion osavaltioksi
- Päivämäärä	12. joulukuuta 1787
- Järjestyksessä	2.
Aikavyöhyke	Eastern Standard: UTC-5
Leveyspiiri	74°43'W - 80°31'W
Pituuspiiri	39°43'N - 42°N
Leveys	255 km
Pituus	455 km
Pinnanmuodostus
- Korkein kohta	979 m
- Keskikorkeus	335 m
- Matalin kohta	0 m
Lyhenteet
- Postilyhenne	PA
- ISO 3166-2	US-PA
Sivusto	www.state.pa.us

Pennsylvania (Pennin metsämaa) on Yhdysvaltojen osavaltio maan koillisosassa. Se on yksi niistä neljästä osavaltiosta, joita kutsutaan kansainyhteisöksi. Brittiläinen kveekari William Penn perusti alueelle 1680-luvulla siirtokunnan josta myöhemmin muotoutui Pennsylvania.

Sisällysluettelo 1 Perustiedot 2 Historia 3 Tunnettuja pennsylvanialaisia 4 Maantiede 5 Talous 6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Perustiedot

Osavaltion suurimmassa kaupungissa Philadelphiassa kirjoitettiin Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus 4. heinäkuuta 1776.

Alueella Lancasterin, Yorkin ja Harrisburgin ympärillä asuu amisseja ja mennoniittoja, vanhauskovaisia Saksasta tulleita protestantteja. Monet heistä viettävät yksinkertaista elämää, jonka puitteet eivät ole paljoakaan muuttuneet 1700-luvun jälkeen.

[muokkaa] Historia

Nykyisen Pennsylvanian aluetta asuttivat alun perin intiaaniheimot delaware, susquehanna, irokeesit, eriez ja shawnee. Kvekarien johtaja Brittiläisen siirtomaa-ajan aikana Delawaren osavaltio oli vielä osa Pennsylvaniaa, mutta vuosina 1704—1710 kolme kaakkoisinta kreivikuntaa saivat muodostaa sen nimisen oman siirtokunnan.

Pennsylvanian ensimmäiset valloittajat olivat ruotsalaisia ja hollantilaisia, joista viimeksi mainitut ottivat haltuunsa Ruotsin vallan alla olleen alueen. Myöhemmin asuttajiksi tulivat hollantilaisten tilalle englantilaiset. Kaarle II läänitti 14. marraskuuta 1681 William Pennille suuren alueen Delawarejoen länsipuolelta, lisäsi sen pinta-alaa ostamalla intiaaneilta 20 000 eekkeriä maata ja luovutti alueen vainotuille uskonveljilleen kveekareille. Ne vainotuille uskonryhmille suotuisat lait, jotka Penn sääti hänen isänsä mukaan nimetylle siirtokunnalle, näistä erityisesti täydellinen uskonvapaus, houkuttelivat sinne tuhansia maahanmuuttajia kaikenlaisista kristityistä uskontokunnista: englantilaisia kveekareita, skottilaisia ja irlantilaisia presbyteerejä, saksalaisia mennoniittejä, ranskalaisia hugenotteja.

Siirtokunta sääti vuonna 1683 ensimmäisen perustuslakinsa, joka perustui yleiseen äänioikeuteen; kaikki virkamiehet tulisi valitsemaan kansa, jonka käsissä myös verotusoikeus olisi. Penn piti itsellään ainoastaan kuvernöörin oikeudet. Raja Marylandin kanssa oli pitkään kiistelty, mutta 1763—1767 lyötiin lukkoon nk. Masonin-Dixonin linja joka myöhemmin tuli kuuluisaksi rajana vapaiden ja orjuutta harjoittavien osavaltioiden välillä. Maa-alue kuului suurimmaksi osaksi kveekareille, jotka asuivat Englannissa. 1776 luovuttiin vanhasta perustuslaista ja väestö omaksui uuden tasavaltalaisiin periaatteisiin pohjautuvan perustuslain. Vapautussodassa Pennsylvania oli merkittävässä osassa ja monet käänteentekevät taistelut käytiin sen maaperällä. Valtion luoteisosa, jonka New York ja Massachusetts olivat jättäneet liittohallitukselle, osti Pennsylvanian 1792. 13. joulukuuta 1787 Pennsylvania hyväksyi liittovaltion perustuslain.

[muokkaa] Tunnettuja pennsylvanialaisia

• Benjamin Franklin (1706—1790)
• James Buchanan (1791—1868)
• Andy Warhol (1928—1987)
• Bam Margera (1979)
• Will Smith (1968-????)

[muokkaa] Maantiede

Appalakkien vuorijono kulkee diagonaalisesti osavaltion läpi lounaasta koilliseen. Vuonna 1859 Edwin L. Drake löysi öljyä Titusvillen kaupungissa. Tämä oli Yhdysvaltojen ensimmäinen suuri öljylöytö ja se käynnisti koko amerikkalaisen öljyteollisuuden.

Osavaltion itäisin osa Delawaren ja Sinisten vuorten välissä on vuoristoa jota lounas-koillis-suunnassa ylittää kolme rinnakkaista Alleghenyvuoriin kuuluvaa vuorijonoa, jotka muodostavat vedenjakajia Atlantin ja Ohion välille. Sinisten vuorten läpi kulkee sekä Delawarejoki että Susquehanna.

Tämän vuoriston läntisellä puolella levittäytyy tasanko, joka päättyy luoteessa Eriejärveen. Suuria alueita on edelleenkin metsän peitossa, ja niistä voi löytää karhuja, pesukarhuja sekä muita petoeläimiä. Läntisessä osassa sijaitsee puolet Pennsylvanian kivihiilimuodostumista.

Pennsylvaniasta on purjehdusyhteys Atlanttiin Delawarejoesta, joka muodostaa osavaltion itärajan, ja New Yorkista. Valtamerelle pääsee myös leveän mutta matalan Susquehannan kautta, joka vertaa osavaltion läpi eteläsuunnassa ja päättyy myöhemmin lopulta Chesapeanlahdelle sekä Meksikonlahdelle. Eriejärven vieressä sijaitsevalla lyhyellä rantakaistaleellaan osavaltiolla on hyvä luonnonsatama, Erien kaupunki, jonka kautta pystyy osallistumaan suurten järvien merenkäyntiin.

Ilmasto vaihtelee paljon maantieteellisen sijainnin ja vuodenaikojen mukaan. Philadelphiassa on mitattu 38° heinäkuussa ja -21 tammikuussa, vaikka sen vuotuislämpötila on 11,9° (heinäkuu 24,2, tammikuu 0°). Pohjoinen vuorimaa on vuosittain neljän kuukauden ajan metrin syvyisen lumipeitteen alla; osavaltion eteläosassa on sitä vastoin ympäri vuoden miellyttävä ilmasto, jonka keskeyttävät lyhyeksi ajaksi vain korkean lämmön tai kylmyyden hetket. Keskiosan laaksot ovat hyvin kuumia kesäisin ja kylmiä talvisin, joten niillä on suuria lämpötilan vaihteluita. Lounaisten piirikuntien ilmasto on suhteellisen kuiva ja tasainen, siihen kuuluu paljon lunta talvisin sekä suuret kevättulvat. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä on Philadelphiassa 996 mm, Harrisburgissa 950 mm ja Pittsburghissa 972 mm.

[muokkaa] Talous

Pennsylvania oli aiemmin yksi Yhdysvaltojen rikkaimmista osavaltiosta. Vuonna 2000 keskivertotulot olivat 18. sijalla osavaltioiden listassa.

Syynä Pennsylvanian köyhtymiselle on pääasiassa se, että siellä on luotettu suuren raskaan teollisuuden määrän hyödyntämiseen. Viime vuosien aikana Yhdysvaltojen kilpailukyky on huonontunut sekä tuotanto- että raskaassa teollisuudessa. Jo presidentti Reaganin aikakaudella saattoi huomata suuren sektorillisen työvoiman siirtymisen teollisuudesta palveluiden puolelle.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Pennsylvania Wikitravelissa (englanniksi)
• Pennsylvanian kansainyhteisö