Philipp Ludwig Statius Müller
Wikipedia
Philipp Ludwig Statius Müller (25. huhtikuuta 1725, Esens–5. tammikuuta 1776, Erlangen) oli saksalainen eläintieteilijä. Pseudonyymi Philipp Alethophilus.
Hänen isänsä oli Esensin luterilainen pastori Christian Anton Statius Müller ja äitinsä Maria Philippina Franke. Isän suku oli hollantilaista aatelia, äidin suku oli Sachsenista. 1740 Philipp Ludwig kävi koulua Gothassa ja 1741–1744 hän opiskeli Jenassa teologiaa ja filosofiaa. Kandidaatiksi hän valmistui Amsterdamissa 30. lokakuuta 1745. Vuonna 1757 hänestä tuli Erlangenin filosofian professori, vuodesta 1770 alkaen luonnontieteen ja saksan kielen professori. Müller oli sangen oppinut mies, siilä hän luennoi myös muun muassa logiikasta, metafysiikasta, retoriikasta, politiikasta, hollannin kielestä, kasvitieteestä, Linnén systematiikasta ja maantieteestä. Kirkollisissa tehtävissä hän saavutti valtionkirkon arkkidiakonin arvon 1771.
Vuosien 1773 ja 1776 välillä hän toimitti saksankielisen laitoksen Linnén Natursystemistä. Vuoden 1776 täydennysosassa hän kuvaili useita uusia eläinlajeja, muun muassa dugongin, guanakon, potton, karibianhaikaran ja siperiankurmitsan.
[muokkaa] Teoksia
- Verzeichniß einer zahlreichen und auserlesenen Sammlung von Naturalien. Erlangen 1778 p.m.
- Bedenkingen betreffende den dierlijken oorsprong der koraal-gewassen. Blussé, Dordrecht 1771.
- Dvbia Coralliorvm Origini Animali Opposita. Camerarius, Erlangen 1770.
- Kort Ontwerp van de zedelyke Oogmerken Gods by de Schepping en Regeering deezer Waereld. Amsterdam 1762.
- Einsame Nachtgedanken. Wien 1761.
- Kurze Anleitung zur Holländischen Sprache. Erlangen 1759.
- Die rechtmäßige Freude über die Wohlthaten Gottes das Jenaische Universitäts-Jubilär betr. Jena 1758.
- Dissertationis de justo probabilitatis valore et usu sectio teria. Erlangen 1758.
- Oratoriam extemporaneam a praeivdiciis nonnvllis, qvibvs est obnoxia vindicat. Camerarius, Erlangen 1758.
- De traanen eenes volks, over het verlies van een eminent Opper-Hoofd. Leeuwarden 1751.
- De Zeedemeester der kerkelyken. Fongerlo, Amsterdam 1750.
