Sorites-paradoksi

Wikipedia

Sorites-paradoksi tai Eubulideen paradoksi. (engl "Sorites paradox" / "heap paradox"), (kreik: "σωρίτης"; kasa, pino.) on kielellinen paradoksi, jossa kasauttamalla rakennetaan näennäinen ristiriita, joka syntyy sen vuoksi emme osaa sanoa täsmällisesti missä vaiheessa jokin pienistä eroista kasautuva ominaisuus muuttuu toiseksi tai lakkaa olemasta. Paradoksin muotoilu on laitettu Eubulideen nimiin.

Paradoksia kuvataan yleensä hiekkakasalla; Paradoksi rakentuu siitä, mikä on hiekkakasa ; Kun meillä on olemassa hiekkakasa, ja otamme siitä yhden hiekanjyvän pois, se on yhä hiekkakasa, josta voimme ottaa hiekanjyvän ilman että se lakkaa olemasta hiekkakasa. Tätä jatkettaessa loputtomiin törmätään kuitenkin ristiriitaan, koska hiekkakasassa ei ole ääretöntä määrää hiekanjyväsiä. Pinoparadoksin voi rakentaa myös toiseen suuntaan; Yksi hiekanjyvä ei ole hiekkakasa. Jos lisätään yhteen toinen jyvä, saadaan kaksi jyvää, mutta tämäkään ei ole vielä kasa. Jossain vaiheessa hiekanjyvät kuitenkin muodostavat kasan.

Soritesparadoksia voidaan kuvata myös siten, että kun poistamme tukasta hiuksen, pysyy tukka tukkana; Samalla kuitenkin jossain vaiheessa nypintää henkilö muuttuu kaljuksi.

Sorites -paradoksi ei ole looginen paradoksi, siinä ei ole sisäistä ristiriitaa. Tämä paradoksi ratkeaa kielen tulkitsemisen kautta. Paradoksissa viittataan kielen ilmaisujen "hiekkakasa" eri sisältöihin. Emme voi eksaktisti määrittää missä vaiheessa kasa muuttuu yksittäisten hiekanjyvien joukoksi. Tämän vuoksi jos päättelyketju osoittaa jotain asiaa ristiriitaiseksi ja joutuu pinoparadoksiin, ei asia ole virheellinen vaan sen sijaan itse päättelyketju on virheellinen.