Soutu
Wikipedia
Soutu on ikivanha veneen kuljetustapa pitkin vesistöjä. Vesistöjen välisillä taipaleilla ja koskipaikoissa soutamisen sijaan on käytetty veneen työntöä ja hinaamista, mutta esimerkikisi Suomen tapaisessa maassa veneellä liikkuminen on ollut kesäaikaan paras kulkumuoto. On ollut pitkiä kirkkoveneitä, joita soutamaan on tarvittu useita airoparillisia väkeä. Vielä enemmän soutajia on käytetty antiikin kaleerilaivoissa, joita käytettiin sota-aluksinakin. Tuulivoima on ollut iät ja ajat soutajien apuna. Varsinaisen uhan soutuperinteelle vesiliikenteessä on aiheuttanut ensin suurilla merillä höyrykone ja sittemmin pienveneilyssäkin polttomoottori.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kilpasoutu
Urheilussa soutu jaetaan tavallisesti ns. olympialuokkien soutuun, sisäsoutuun ja puuvenesoutuun.
[muokkaa] Olympialuokat
Olympialuokkien soudussa kilpaillaan kevytrakenteisilla veneillä 2 000 metrin matkalla.
Nykyiset miesten luokat ovat yksikkö 1x, pariairokaksikko 2x "eli kaksi soutajaa ja molemmissakäsisä airo", ip kaksikko 2- "kaksi soutajaa ja vain yksi airo soutajaa kohden kädessä", pariaironelonen 4x, perämieheton nelonen 4- ja kahdeksikko (8+) sekä kevyessä luokassa, jossa keskipaino on tasan tai alle 70 kilogrammaa kevyt perämiehetön nelonen (LM4-) sekä kevyt pariairokaksikko (LM2x).
Nykyiset naisten luokat ovat yksikkö 1x, riairokaksikko 2x,ip kaksikko 2-, pariaironelonen 4x ja kahdeksikko (8+), sekä kevyessä sarjassa, jossa soutajien keskipaino on alle 57 kilogrammaa, kevyt pariairokaksikko (LW2x).
Soutu on ollut olympialaisten ohjelmassa 1900 Pariisin kesäolympialaisista lähtien. Maailmanmestaruuskilpailut järjestetään joka vuosi. Eräs merkittävimmistä yksittäisistä soutukilpailuista on Oxfordin ja Cambridgen yliopistojoukkueiden välinen vuotuinen soutumittelö Thamesjoella.
Suomalaisia olympia kilpavene luokan kilpaseuroja:
- Akademska Roddklubben ARK - Takon soutajat - Turun Akatemiset soutajat - Turun soutajat Ry Åbo Roddade Rf TS-ÅR - Nesteen soutajat - Lappeenrannan soutajat - Pargas Roddklubb - Vuoksen soutajat - Valkeakosken Vesiveikot VVV
[muokkaa] Puuvenesoutu
Puuvenesoutua on Suomessa harjoitettu iät ja ajat myös kilpailumielessä, mutta lajia alettiin toden teolla kilpailumielessä laajamittaisesti harjoittaa Sulkavalla 1970-luvulla. Vuosittainen Sulkavan soudut onkin maailman suurin yksittäinen soututapahtuma.
Puuvene soutunkuuluu kirkkoveneitä joissa on 14 soutajaa ja perämies,yksiköitä "ilmanperämestä",kaksikoita"ilmanperämiestä",vuorosoutuveneitä jossa on yksi soutaja ja perämies ohjaa venettä melomalla,puolivälissä kilpamatkaa perämies ja soutaja vaihtaa paikkoja.
[muokkaa] Sisäsoutu
Sisäsoutu on soutu-urheilun lajeista nuorin. Sisäsoutukilpailuissa käytetään Concept 2 -soutulaitetta, joka näyttää soutajan soututehon vauhtina 500 metriä kohden, kalorien kulutuksena tai watteina. Sisäsoutu on tavallinen harjoitusmuoto, mutta myös kilpailutoimintaa on.
