Stephen Hawking

Wikipedia

Stephen William Hawking (s. 8. tammikuuta 1942, Oxford, Englanti) on yksi maailman johtavista teoreettisista fyysikoista. Hän työskentelee Cambridgen yliopiston Lucas-professorina eli virassa, jossa on aiemmin työskennellyt muun muassa sir Isaac Newton.^[1] Hawking on toiminut Cambridgen yliopiston professorina vuodesta 1977 lähtien ja matematiikan professorina vuodesta 1979 lähtien.

Suuren yleisön keskuudessa Hawking on erityisesti tunnettu vuonna 1963 todetun ALS-taudin takia. Sairaus on aiheuttanut hänelle lähes täydellisen liikuntakyvyttömyyden. Hänelle on tehty henkitorveen avanne, minkä vuoksi hän on myös menettänyt puhekykynsä, ja hän kommunikoi pyörätuoliinsa liitetyllä puhesyntetisaattorilla, jonka avulla hän voi kirjoittaa sanoja kirjain kirjaimelta ja lauseita sana sanalta puhesyntesoijan puhuttavaksi. ALS on ollut Hawkingilla erittäin pitkään, yli 40 vuotta; tyypillisesti potilaat menehtyvät noin 3–5 vuoden kuluttua toteamisesta.

Sisällysluettelo 1 Tutkimusala 2 Kirjallisuutta 3 Triviaa 4 Viitteet 5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Tutkimusala

Hawkingin keskeisimpiä tutkimusaloja ovat kosmologia, kvanttigravitaatio ja säieteoria. Hänen tärkeimmät alaa koskevat työnsä käsittelevät mustien aukkojen ja termodynamiikan välistä suhdetta.

Vuonna 1971 hän ja sir Roger Penrose osoittivat, että kaikkeuden on joskus täytynyt olla singulariteetti, mikäli yleinen suhteellisuusteoria pätee. Myöhemmin Hawking on pyrkinyt kumoamaan oman teoriansa (muun muassa kirjassaan Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa) käyttämällä imaginaariaikaa: singulariteetti muuttuu samankaltaiseksi pisteeksi kuin mikä hyvänsä muu piste aika-avaruudessa, ja näin voidaan päästä osin eroon ongelmista, joita singulariteetti aiheuttaisi maailmankaikkeuden alussa.

Vuonna 1974 hän laski, että mustat aukot lähettävät ainetta ympäristöönsä, mikä vie aukoilta energiaa niin paljon, että ne saattavat lakata olemasta. Ns. Hawkingin säteily on sitä voimakkaampaa, mitä pienempi on aukon massa. Lopulta mustan aukon massa lähenee nollaa, Hawkingin säteily voimistuu entisestään, ja aukko näyttää räjähtävän.

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Stephen Hawking (1993): Black Holes and Baby Universes and Other Essays. Bantam Books. ISBN 0-553-09523-4.

• Stephen Hawking (2000): Ajan lyhyt historia. (Alkuteos: The Illustrated A Brief History of Time, 1996.) Tarkistettu ja täydennetty, kuvitettu laitos. Suomentanut Risto Varteva. Porvoo Helsinki Juva: WSOY. ISBN 951-0-19440-9.

• Stephen Hawking (2003): Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa. (Alkuteos: The Universe in a Nutshell, 2001.) Suomentanut Risto Varteva. Helsinki: WSOY. ISBN 951-0-28400-9.

• Stephen Hawking (2002): On The Shoulders of Giants. The Great Works of Physics and Astronomy. Running Press. ISBN 0-7624-1348-4.

• Stephen Hawking, Leonard Mlodinow (2005): A Briefer History of Time. Bantam Books. ISBN 0-553-80436-7.

• J.P McEvoy ja Oscar Zarate (1997):Stephen Hawking Vasta-Alkaville Ja Edistyneille (Stephen Hawking for beginners) Suomentanut Jukka Vallisto. Kustannus Oy Jalava.

[muokkaa] Triviaa

• Stephen Hawking on syntynyt tasan 300 vuotta Galileo Galilein kuoleman jälkeen^[2]
• Stephen Hawkingin hahmo on esiintynyt Simpsoneissa. ^[3] Lisäksi Stephen Hawking on esiintynyt Star Trekissä holokannen pokerivastustajana. ^[4]

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ University of Cambridge – Permanent Staff Cambridgen yliopisto. Luettu 15. marraskuuta 2006.
2. ↑ TV1: Prisma: Hawkingin paradoksi, 25.11., klo. 14:10
3. ↑ Nancy Basile, Stephen Hawking on "The Simpsons" about.com. Luettu 26. maaliskuuta 2007.  (englanniksi)
4. ↑ Stephen Hawking (2003): Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa. (Alkuteos: The Universe in a Nutshell, 2001.) Suomentanut Risto Varteva. Helsinki: WSOY. ISBN 951-0-28400-9.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Stephen Hawkingin kotisivut (englanniksi)