Supersolu
Wikipedia
Supersolu on erittäin voimakas ja pitkäikäinen ukkospilvi, johon liittyy rajuja sääilmiöitä, esimerkiksi ukkosta, rakeita, syöksyvirtauksia ja tornadoja. Supersolu (kuten muutkin ukkospilvet) on konvektiosolu, jossa on nouseva ja laskeva virtaus. Etelä-Suomessa supersolu-ukkosia tavataan lähes joka vuosi, lähinnä loppukesällä, kun meri on riitävän lämmin. Supersolussa on usein vähäsateinen tai sateeton alue lähellä pilvimassan keskustaa. Pilvet muodostavat pyöreähkön pyörivän rakenteen satelliittikuvassa.
Supersolu-ukkospilvi syntyy ilmakehän ollessa epävakaassa tilassa (alatroposfäärin shear eli tuulen suunnan ja voimakkuuden muuttuminen ylöspäin noustessa on suuri). Supersolu kehittyy yleensä jakautuvan ukkospilven oikealle kaartavasta konvektiosolusta. Vasen solu jatkaa kulkuaan tavallisia ukkospäiviä synnyttävänä konvektiosoluna.
Supersolu on pyörteinen vaakasuunnassa, pilven keskiosissa on niin sanottu mesosykloni ja pilven alaosassa ja alapuolella mesosykloni ja tornadot. Mesosykloni havaitaan tutkassa hieman ennen tornadon ilmestymistä niin sanotusta koukkukaiusta, joka on koukunmuotoinen alue ja jonka sisällä on niin sanottu BWER eli rajattu heikon tutkakaiun alue. Heikko kaiku johtuu voimakkaasta nousuvirtauksesta, jossa ilman ei ehdi tiivistyä tutkalla näkyviksi pisaroiksi. Supersolun sisällä on säärintamia muistuttava kylmän ja lämpimän ilman raja, puuskarintama, joka on maanpinnalla sektorimainen.
