Tieto
Wikipedia
Tieto on filosofian tietoteorian klassisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi uskomus. Tämä tiedon määritelmä on peräisin Platonin Theaitetos-dialogista. Niin kutsutun heikon määritelmän mukaan väittämä (propositio) on tietoa, jos väittämä on tosi. Tietoteoria on filosofian osa, joka tutkii tietoa ja sitä, mitä voimme tietää. Tieteenfilosofia on laajempi filosofian osa, joka tutkii tieteellisen tiedon perusteita ja pohjaa.
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan suomen kielen verbi tietää johtuu vanhemmasta tie-sanasta. Sana on alun perin merkinnyt 'tuntea tie' tai 'seurata jälkien muodostamaa uraa'. Tämän suppean merkityksen kautta sana on kehittynyt myöhemmin tarkoittamaan selontekoa asioista yleisemmin. [1] Suomen kielen tietoa merkitsevä sana on moniselitteinen. Englannin kieleen käännettäessä sitä voivat vastata useat toisistaan eroavat sanat knowledge, information, data ja fact. Sanoille informaatio ja data on omat artikkelit.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tiedon lajit
Tiedon lajeja voidaan eritellä monella tavalla:
1. Empiirinen eli aistihavaintoon perustuva tieto, rationaalinen eli järkeen perustuva tieto(matematiikka, logiikka).
2. Propositionaalinen eli kielellä ilmaistavissa oleva tieto, sekä hiljainen eli sanaton tieto.
3. Tieteellinen tieto on tieteellisin metodein saavutettua tutkittua tietoa ja arkitieto ihmisen omiin kokemuksiin perustuvaa tietoa hänen elämänpiiriinsä kuuluvista asiosta.
4. Intuitiivisella tiedolla on tarkoitettu toisaalta välitöntä tietämistä, kuten esimerkiksi aistitietoa, mutta myös sisäistä intuitiota, välitöntä ymmärrystä. Monet keksinnöt ja tieteelliset oivallukset perustuvat intuitiiviseen tietoon eli välittömään yhtäkkiseen asian ymmärtämiseen.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Häkkinen, Kaisa, Nykysuomen etymologinen sanakirja.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Churchland, Patricia Smith (2004): Neurofilosofia. (Alkuteos: Brain-Wise: Studies in Neurophilosophy, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita. ISBN 952-5202-81-X.
- Hintikka, Jaakko (2001): Filosofian köyhyys ja rikkaus: Nykyfilosofian kartoitusta. Toimittaneet Janne Hiipakka ja Risto Vilkko. Helsinki: Art House. ISBN 951-884-302-3.
- Kaila, Eino (1992): Valitut teokset 2. 1936–58. Toimittanut ja johdannon kirjoittanut Ilkka Niiniluoto. Helsinki: Otava. ISBN 951-1-11381-X
- Häkkinen, Kaisa (2004): Nykysuomen etymologinen sanakirja, WSOY, Juva
- Niiniluoto, Ilkka (1980): Johdatus tieteenfilosofiaan: Käsitteen- ja teorianmuodostus. Helsingissä: Otava. (2. painos 1984. – 3. painos 2002.) ISBN 951-1-05435-X
- Niiniluoto, Ilkka (1984): Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta. Helsinki: Otava. ISBN 951-1-08016-4
- Niiniluoto, Ilkka (1994): Järki, arvot ja välineet: Kulttuurifilosofisia esseitä. (2. painos 2001). Helsinki: Otava. ISBN 951-1-13060-9.
- Puolimatka, Tapio (2005): Usko, tieto ja myytit. Helsinki: Tammi. ISBN 951-26-5347-8.
- Tieto, totuus ja todellisuus: Kirjoituksia Ilkka Niiniluodon 50-vuotispäivän kunniaksi. Toimittaneet I. A. Kieseppä, Sami Pihlström ja Panu Raatikainen. Helsinki: Gaudeamus, 1996. ISBN 951-662-664-5
- Vihmanen, Liisa, Anssi Kuusela & Ilkka Niiniluoto (1996): Lukion elämänkatsomustieto. Ihminen totuuden etsijänä. (6. painos 2005.). Helsinki: Edita. ISBN 951-37-1796-8.
- Wilson, Edward O. (2001): Konsilienssi. (Alkuteos: Consilience: The unity of knowledge, 1998.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita. ISBN 952-5202-54-2.
