Turun yliopisto
Wikipedia
 Latinaksi: Universitas Aboensis |
|
| Motto | Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle |
|---|---|
| Perustettu | 1920 |
| Tyyppi | Julkinen |
| Rehtori | Keijo Virtanen |
| Kansleri | Eero Vuorio |
| Henkilökunta | n. 2 700 |
| Opiskelijoita | 17 925 |
| jatko-opiskelijoita | 2 035 |
| Sijainti | Turku, Suomi |
| Osoite | 20014 TURUN YLIOPISTO |
| Yhteistyö | Coimbra-ryhmä, Itämeren alueen yliopistoverkosto |
| Kotisivu | http://www.utu.fi |
Turun yliopisto (engl. 'University of Turku') on Suomen toiseksi suurin yliopisto. Vuonna 2006 yliopistossa opiskeli yhteensä 17 925 opiskelijaa, joista 2035 suoritti tieteellistä jatkotutkintoa. Ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin 1104 kappaletta ja tohtorintutkintoja 126.
Turun yliopiston Turun kampus sijaitsee kaupungin keskusta-alueella Yliopistonmäen läheisyydessä. Yliopisto toimii Turun lisäksi Raumalla, Porissa ja Salossa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Turun ensimmäinen yliopisto on vuonna 1640 perustettu Turun Akatemia, joka siirrettiin Turun palon jälkeen Helsinkiin vuonna 1827. Vuonna 1822 Turun Akatemiassa aloittivat opintonsa J.V. Snellman, Elias Lönnrot ja J.L. Runeberg, joiden patsas sijaitsee nykyisen yliopiston päärakennuksen vierellä.
Nykyinen Turun yliopisto aloitti toimintansa vuonna 1920. Se perustettiin Turun Suomalaisen Yliopistoseuran toimesta suomenkieliseksi monialayliopistoksi kaksikielisen Helsingin yliopiston sekä kaksi vuotta aikaisemmin Turkuun perustetun ruotsinkielisen Åbo Akademin rinnalle. Yliopiston alkuaikoja leimasi vahva suomalaiskansallinen henki, ja se toimikin aluksi nimellä Turun Suomalainen Yliopisto. Yliopiston tunnuslause ”Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle” kuvaa itsenäisyyden alkuajan aatetta ja 22 040 vapaaehtoista lahjoittajaa, jotka mahdollistivat yliopiston perustamisen.
Turun yliopisto aloitti nykyisen Yliopistonkadun varrella, Kauppatorin vieressä. 1950-luvulla se siirtyi Vesilinnanmäelle, jonka ympärille on kertynyt kolmen yliopiston yhteinen kampus, Turun ylioppilastalot ja Ylioppilaskylä. Yliopisto valtiollistettiin vuonna 1974.
[muokkaa] Tiedekunnat
- Humanistinen tiedekunta
- Kasvatustieteiden tiedekunta
- Lääketieteellinen tiedekunta
- Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
- Oikeustieteellinen tiedekunta
- Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
[muokkaa] Erillislaitokset
- Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus
- Kielikeskus
- Kirjasto
- Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus
- Syklotroni-PET-keskus
- Tuorlan observatorio
- Turun biotekniikan keskus
- Turun tietotekniikan tutkimus- ja koulutuskeskus, TUCS
- Täydennyskoulutuskeskus
- Ympäristöntutkimuskeskus
[muokkaa] Tutkimus
Turun yliopisto määrittelee itsensä kansainvälinen, monitieteiseksi tutkimusyliopistoksi. Yliopiston tutkimuksen vahvuusaloja ovat erityisesti biotieteet, kulttuurin ja yhteiskunnan vuorovaikutusprosessit, matemaattinen tutkimus, oppimisen ja koulutuksen tutkimus sekä tähtitiede ja avaruustutkimus.
Turun yliopisto johtaa seuraavia kolmea Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköä:
- Miehen lisääntymisterveys
- Soluliikenne
- Evoluutiogenetiikan ja -fysiologian huippuyksikkö
Lisäksi yliopisto on mukana bio- ja nanopolymeerien tutkimusryhmässä, genomitiedon hyödyntämisen huippuyksikössä, globaalin hallinnon tutkimuksen huippuyksikössä ja kasvin signaloinnin tutkimuksen huippuyksikössä.
[muokkaa] Yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa
Suomessa toimivat yliopistot:
Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsinki
Helsingin yliopisto, Helsinki
Joensuun yliopisto, Joensuu
Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä
Kuopion yliopisto, Kuopio
Kuvataideakatemia, Helsinki
Lapin yliopisto, Rovaniemi
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lappeenranta
Oulun yliopisto, Oulu
Sibelius-Akatemia, Helsinki
Svenska handelshögskolan, Helsinki
Taideteollinen korkeakoulu, Helsinki
Tampereen teknillinen yliopisto, Tampere
Tampereen yliopisto, Tampere
Teatterikorkeakoulu, Helsinki
Teknillinen korkeakoulu, Espoo
Turun kauppakorkeakoulu, Turku
Turun yliopisto, Turku
Vaasan yliopisto, Vaasa
Åbo Akademi, Turku
- Turun yliopisto kuuluu kolmenkymmenenseitsemän vanhan eurooppalaisen yliopiston muodostamaan Coimbra-ryhmään.
- Turun yliopisto on Itämeren alueen yliopistoverkoston jäsen.
Lisäksi Turun yliopistolla on lukuisia yhteistyöhankkeita Turun kauppakorkeakoulun ja Åbo Akademin kanssa.
- Turun tietotekniikan tutkimus- ja koulutuskeskus, TUCS on Turun yliopiston, Turun kauppakorkeakoulun ja Åbo Akademin yhteinen informaatioteknologian opetus- ja tutkimuskeskus. Opetuskielenä on yleensä englanti.
- Turun biotekniikan keskus on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen erillislaitos.
- Aboa Centre for Economics, ACE, on Turun yliopistojen kansantaloustieteellinen yhteistyöelin, johon osallistuvat Turun kauppakorkeakoulun kansantaloustiede, Åbo Akademin nationalekonomi ja Turun yliopiston taloustieteen laitos.
- Turku Law School on Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan, Åbo Akademin oikeustieteen laitoksen ja Turun kauppakorkeakoulun yritysjuridiikan oppiaineen välinen yhteistyöjärjestely. Opetuskielenä on yleensä englanti.
[muokkaa] Alumnitoiminta
Turun yliopisto harjoittaa alumnitoimintaa, jolla pyritään mm. säilyttämään yhteyksiä yliopiston ja sen entisten opiskelijoiden välillä. Yleisen alumnitoiminan lisäksi yliopiston yhteydessä toimii useita alakohtaisia alumnijärjestöjä. Vanhin alakohtainen alumnijärjestö on vuonna 1994 perustettu lääketieteellisen tiedekunnan yhdistys Alumni Medicinae Aboenses. Turun yliopisto on vuodesta 2004 lähtien nimennyt Vuoden Alumneja.
Vuoden Alumni -arvonimi on myönnetty seuraavasti:
- 2004: Mauno Koivisto, Suomen presidentti
- 2005: Liisa Hyssälä, peruspalveluministeri
- 2006: Jarmo Viinanen, presidentin kanslian kansliapäällikkö
- 2007: Heli Laaksonen, runoilija
[muokkaa] Rehtorit
|
|
[muokkaa] Kanslerit
|
|
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Katso myös
- Porthan-Seura
- Turun Suomalainen Yliopistoseura
- Turun yliopiston ainejärjestöt
- Turun yliopiston ylioppilaskunta
- Turun Yliopistosäätiö
- Turun ylioppilaslehti
- Yliopistonmäki
