Ur-Nammu
Wikipedia
Ur-Nammu oli Urin kolmannen dynastian ensimmäinen kuningas. Hänen nimensä oli suoraan sumerilainen.
Urin kolmannen dynastian hallitusaikaa kutsutaan Sumerin renessanssiksi ja Ur-Nammua pidetään sen isänä. Sumerilaisen renessanssin aikana kuninkaat joutuivat käymään usein sotia kapinallisia vasallejaan vastaan, mutta heidän aikanaan sumerilainen kulttuuri kohosi uuteen kukoistukseensa. Babylonian talouselämää ei ehkä tunneta miltään muulta ajalta niin tarkasti, koska joka ikinen kauppa tallennettiin silloin savitauluille. Kaunokirjallisuus saavutti siihen astisen huippunsa, temppeleitä ja julkisia rakennuksia pystytettiin runsaasti. Ur-Nammun säädettyä hyvät lait, ihmiset elivät taloudellista nousukautta ja näyttivät olleen onnellisia ja tyytyväisiä. Lakeja kutsutaan Ur-Nammun lakikoodeksiksi, joka on maailman vanhin tunnettu lakikokoelma, jopa yli kolmesataa vuotta vanhempi kuin Hammurabin vastaava tunnettu teos.
Ur-Nammun laista tuli esikuva kaikille myöhemmille itämaisille lakikokoelmille. Sen käyttämää kaavaa - esipuhe, lait, epilogi - jäljittelivät myöhemmin Eshnunnan, Lipit-Ishtarin ja Hammurabin lakikokoelmat. Ur-Nammu määräsi hävitettäväksi kunnottomat kansalaiset, eli kuten sumerilainen teksti kertoo, lampaitten, härkien ja aasien "kahmijat". Hän piti huolta siitä, että orvot eivät joutuneet rikkaan väärinkäyttämäksi ja "leski ei joutunut mahtavan saaliiksi". Lakikokoelma on turmeltunut muilta osin pahasti, mutta selville on saatu sen sisältävän kuninkaan viestin siitä, että on varmistanut oikeuden maassa sekä edistänyt kansalaisten hyvinvointia laeilla. Itse laeista on säilynyt vain viisi pykälää, ja nekin ovat vain jokseenkin varmasti oikein tulkittuja. Yksi käsittelee niin kutsutun vesikokeen: syytetyn syyllisyyden toteaminen heittämällä hänet veteen. Toinen taas käsittelee orjan palauttamista omistajalleen. Seuraavat kolme tulkittavaa lakia ovat erittäin tärkeitä ihmiskunnan yhteiskunnallisen historian kannalta. Niistä selviää, että sumerit olivat hylänneet kostoperiaatteen jo 2100 eaa. , eli Raamatusta myöhäisemmiltä ajoilta tuntemamme "silmä silmästä, hammas hampaasta" oli heille tuntematon. Sumerien mukaan ruumiin vioittaminenkin voitiin sovittaa rahasakoilla.
