Valmiuslaki

Wikipedia

Valmiuslaki on Suomen lainsäädäntöön kuuluva laki (1080/1991), joka on säädetty perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Lain tarkoituksena on antaa viranomaisille riittävät toimivaltuudet sota-aikana ja sotaa alemmissa poikkeusoloissa. Lain julkilausuttuna tarkoituksena on "poikkeusoloissa turvata väestön toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys." Puolustustilan (sodan) aikana voimassa on lisäksi puolustustilalaki, jonka määräykset ohittavat valmiuslain.

Sisällysluettelo

1 Poikkeusolot ja lain voimaan saattaminen
2 Toimivaltuudet
3 Muut säännökset
4 Muuta luettavaa
5 Muualla aiheesta

[muokkaa] Poikkeusolot ja lain voimaan saattaminen

Poikkeusoloja tämän lain mukaan ovat:

Suomeen kohdistuva aseellinen hyökkäys ja sota sekä sodan jälkitila
Suomen alueellisen koskemattomuuden vakava loukkaus ja maahan kohdistuva sodanuhka
vieraiden valtioiden välinen sota tai sodanuhka ja sellainen sodanuhkaa merkitsevä vakava kansainvälinen jännitystila, joka edellyttää välttämättömiä toimenpiteitä Suomen puolustusvalmiuden kohottamiseksi, sekä muu vaikutuksiltaan näihin verrattava Suomen ulkopuolella sattunut erityinen tapahtuma, jos siitä voi aiheutua vakava vaara kansallisen olemassaolon ja hyvinvoinnin perusteille
välttämättömien polttoaineiden ja muun energian sekä raaka-aineiden ja muiden tavaroiden tuonnin vaikeutumisesta tai estymisestä taikka muusta vaikutuksiltaan näihin verrattavasta kansainvälisen vaihdannan äkillisestä häiriintymisestä aiheutuva vakava uhka väestön toimeentulolle tai maan talouselämän perusteille
suuronnettomuus

Lisäksi lain käyttö edellyttää, että tilanteen hallitseminen ei ole mahdollista viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin. Tätä arvioitaessa on huomattava, että eri hallinnonalojen erityislaeissa on toimivaltuuksia, jotka ovat vähän käytettyjä tai tulevat sovellettaviksi vielä valmiustilaa alemmissa kriiseissä.

Poikkeusolojen vallitessa voi tasavallan presidentti säätää valmiustilan otettavaksi käyttöön asetuksella. Asetus koskee koko maata tai sen osaa ja määrittelee, mitkä toimivaltuudet otetaan käyttöön. Asetus voi olla voimassa vuoden kerrallaan ja se on vietävä välittömästi eduskunnan vahvistettavaksi. Tämä päättää, tuleeko asetus voimaan. Jos tilanne edellyttää toimivaltuuksien nopeampaa käyttöä, on mahdollista säätää asetus tulevaksi heti voimaan, mutta tällaisen asetuksen voimassaolo voi olla enintään kolme kuukautta. Jos eduskunta ei kykene vahvistamaan jatkamisasetusta, se tulee voimaan joka tapauksessa.

Valtioneuvoston päätökset toimivaltuuksien käyttämisestä on toimitettava eduskunnan käsittelyyn ja kumottava, jos eduskunta niin päättää.

[muokkaa] Toimivaltuudet

Valmiuslaki antaa valtioneuvostolle suuren määrän toimivaltuuksia, mutta määrää, että niitä on käytettävä mahdollisimman säästeliäästi. Lakia on käytettävä syrjimättä ketään mielivaltaisella perusteella eikä sen nojalla saa rajoittaa kenenkään oikeutta elämään tai henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, ihmisarvoon tai uskonnon ja omantunnon vapauteen. Sanan-, kokoontumis-, mielenosoitus- ja yhdistymisvapautta sekä kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuutta, oikeutta käyttää viranomaisissa omaa kieltään ja oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ei saa rajoittaa muulloin kuin Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen ja sodan aikana. Henkilökohtaista vapautta voi rajoittaa vain työvelvollisuuteen liittyvin perustein. Kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita on kunnioitettava.

[muokkaa] Valvonta ja säännöstely

Valtioneuvosto saa valmiustilalaissa oikeudet yhteiskunnan taloudellisen elämän täydelliseen kontrolliin. Se voi

säätää valuutta- ja jalometallisäännöstelyn
määrätä ulkomaiset saamiset kotiutettaviksi
valvoa ja säännöstellä pankki- ja vakuutustoimintaa
määrätä rahoitusmarkkinoilla ja vakuutustoiminnassa noudatettavista koroista
määrätä indeksiehtojen käytön rajoituksista
määrätä luotonantoa ja niiden vakuuksia sekä Suomessa asuvan talletuksia ja muita yleisöltä vastaanotettuja takaisinmaksettavia varoja koskevista velvoitteista ja rajoituksista
määrätä luotto- ja rahoituslaitosten, rahastoyhtiöiden ja sijoituspalveluyritysten sekä vakuutus- ja eläkelaitosten sijoituksia koskevista velvoitteista ja rajoituksista
määrätä arvopapereiden liikkeeseenlaskua, kauppaa ja välitystä sekä henkivakuutusten myöntämistä ja välitystä koskevista rajoituksista, kuten arvopapereiden kaupan rajoittamisesta tai kieltämisestä ja sijoitussidonnaisten henkivakuutusten myöntämisen rajoittamisesta tai kieltämisestä
määrätä maksuliikettä koskevista rajoituksista, kuten tilisiirtojen rajoittamisesta tai kieltämisestä
määrätä arvopaperikaupan selvitystoiminnan ja arvo-osuusrekisterin toiminnan keskeyttämisestä tai rajoittamisesta
määrätä poikkeuksia luottolaitoksille, sijoituspalveluyrityksille sekä vakuutus- ja eläkelaitoksille säädetyistä vakavaraisuusvaatimuksista
määrätä luotto- ja rahoituslaitosten, sijoituspalveluyritysten, rahastoyhtiöiden, arvopaperipörssin, arvopaperikeskuksen ja optioyhteisön sekä vakuutus- ja eläkelaitosten kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä sekä tervehdyttämisestä, selvitystilasta ja konkurssista
määrätä poikkeuksia talletussuojarahastoa, sijoittajien korvausrahastoa, kirjausrahastoa ja selvitysrahastoa koskevista velvoitteista, kuten poikkeuksia velvollisuudesta kartuttaa rahastoja tai velvollisuudesta maksaa korvauksia rahaston varoista
määrätä muista luotto- ja rahoituslaitosten, rahastoyhtiöiden ja sijoituspalveluyritysten sekä muiden rahoitusmarkkinoilla toimivien toimintaa ja hinnoittelua koskevista kielloista, poikkeuksista ja rajoituksista
määrätä poikkeuksia vakuutus- ja eläkelaitosten vastuuvelan ja eläkevastuun laskemista ja kattamista koskevista vaatimuksista
määrätä poikkeuksia henki- ja vahinkovakuutussopimusten voimassaolosta, ehdoista ja takaisinostosta sekä vakuutusmaksuista ja -korvauksista
määrätä sellaisten korvauksien maksamisesta johtuvien kustannusten tasoittamisesta vakuutuslaitosten kesken, jotka on jouduttu maksamaan sopimusehtoja laajemmin
määrätä muista vakuutus- ja eläkelaitosten sekä muiden vakuutusalalla toimivien toimintaa koskevista kielloista, poikkeuksista ja rajoituksista
myöntää tietyin rajoituksin vakuutusyhtiöiden vakuutuksille valtion takauksen, jos kohde on Suomelle merkittävä liikenneväline tai siinä kuljetettava tärkeä tavara
laajentaa tarvittavissa määrin valvontaviranomaisten toimivaltaa
säännöstellä vientiä ja tuontia
määrätä, että tavaroiden tuotannosta tai jakelusta taikka rakentamisesta huolehtivat ovat velvollisia suorittamaan määrättyjä tehtäviä sekä huolehtimaan määrätystä tuotannosta ja jakelusta tai rakentamisesta
määrätä, että määrättyjä tavaroita saa tuottaa, valmistaa tai jalostaa ainoastaan valtioneuvoston asettamin ehdoin ja rajoituksin
määrätä, että määrättyjä tavaroita ei saa pitää myytävänä, tarjota vastiketta vastaan, luovuttaa, hankkia, varastoida eikä vastaanottaa tai että niitä saa pitää myytävänä, tarjota vastiketta vastaan, luovuttaa, hankkia, varastoida, vastaanottaa, kuljettaa ja käyttää vain sillä tavoin ja sellaisin ehdoin kuin valtioneuvosto säätää
määrätä, että rakentamista ei saa aloittaa tai sitä ei saa jatkaa ilman valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaan myönnettyä erityistä lupaa
määrätä, että väestön tai omaisuuden turvaamiseksi on rakennettava ja järjestettävä tarvittavia suojarakenteita ja -laitteita
säännöstellä palkkoja, työaikaa, työsuojelua ja työehtoja
säännöstellä ja muuttaa sosiaalietuuksia ja -vakuutuksia
sääännöstellä hintoja, maksuja ja tavaroiden laatua
rajoittaa viestiyhteyksien käyttöä
säännöstellä liikennettä ja kuljetuksia

[muokkaa] Valtiontalous

Eduskunnan toiminnan estyminen ei saa estää kriisiolojen valtiontaloutta. Tämän vuoksi valtioneuvosto voi päättää, että eduskunnalle annettua esitystä lisäyksistä ja muutoksista valtion tulo- ja menoarvioon sovelletaan siihen asti, kun eduskunta on päättänyt lisämenoarviosta. Myös erääntymättömien menojen maksatusta voidaan siirtää.

[muokkaa] Työvelvollisuus

Kriisiaikana on mahdollista, että työvoimantarve nousee esimerkiksi suurten raivaustöiden tai liikekannallepanon vuoksi. Valtioneuvosto voi säätää, että kukaan ei saa ottaa vastaan muuta kuin työvoimatoimiston välittämää työtä tai että kukaan ei saa ottaa työhön muita kuin työvoimatoimiston osoittamia henkilöitä. Irtisanomisoikeutta voidaan sodan kaltaisissa poikkeusoloissa myös rajoittaa. Suuronnettomuuksissa tämä voi koskea terveydenhoitohenkilökuntaa.

Jos työvoima ei riitä, valtioneuvosto voi saattaa voimaan työvelvollisuuden joko terveydenhoitohenkilöstölle tai, sodan kaltaisissa poikkeusoloissa, koko 17–65-vuotiaalle väestölle. Työmääräyksellä työhön käsketyn palkka ja muut etuudet vastaavat säännöllisen työntekijän saamia. Työvelvollisen saa käskeä vain hänen kykyjensä ja voimiensa mukaiseen työhön. Aiempi palvelussuhde ei katkea työmääräyksen johdosta.

[muokkaa] Hallinnolliset valtuudet

Valtioneuvosto voi siirtää kunnan ja valtion virkamiehiä sekä työntekijöitä toisiin tehtäviin tai toisille paikkakunnille. Tällöin myös oikeutta irtisanoutua voidaan rajoittaa. Valtioneuvosto voi muuttaa pelastustoimen tai koko valtionhallinnon alistus- ja johtosuhteita, velvollisuuksia ja rakennetta. Kunnallisten lakisääteisen tehtävän hoito voidaan määrätä keskeytettäväksi tai rajoitettavaksi. Valtioneuvoston antamien määräysten ja asetusten tai sodan aikana sovellettavien säädösten toimeenpanoa varten voidaan perustaa virkavastuulla toimivia kunnallisia tai valtiollisia elimiä. Myös valituslautakuntia voidaan perustaa valmiuslain tai muiden poikkeussäännösten mukaisista päätöksistä tehtyjen valitusten käsittelyä varten.

Kunnanhallitusten avuksi voidaan asettaa valmiustoimikunta, jonka tehtävänä on sovittaa yhteen valtion ja kunnan viranomaisten sekä kansalaisjärjestöjen toiminta. Jotta poikkeukselliset olot eivät lamauttaisi kunnallishallintoa, voidaan säätää, että

kunnallisvaalien toimittaminen siirretään määräajaksi tai toistaiseksi
kunnanvaltuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet valtuutetuista on saapuvilla
kunnanvaltuuston kokouskutsu annetaan muuna aikana ja muulla tavoin kuin on säädetty tai määrätty
että kunnanvaltuuston päätösvaltaa joissakin asioissa siirretään kunnanhallitukselle
että kunnanhallituksen päätösvaltaa joissakin asioissa siirretään kunnanjohtajalle tai muulle johtavalle viranhaltijalle, ei kuitenkaan sellaisissa asioissa, joissa valtuuston päätösvaltaa on 4 kohdan nojalla siirretty kunnanhallitukselle
että lautakunnan päätösvaltaa joissakin asioissa siirretään lautakunnan puheenjohtajalle tai viranhaltijalle kunnassa.

Valtioneuvosto voi hallinnon ja talouden pysähtymisen aiheuttamien maksuliikenteen häiriöiden vaikutusten vähentämiseksi

pidentää muiden kuin palkka- ja eläkesaatavien maksuaikoja tai estää erääntyneiden saatavien ulosoton tai viivästyskoron laskemisen
pidentää šekkien ja vekselien kanneaikoja
pidentää rikosjuttujen valitusaikoja ja säännellä muitten juttujen valitusaikoja
antaa määräyksiä myös muista määräajoista ja niiden palauttamisesta

[muokkaa] Hankintavaltuudet

Valtioneuvosto voi säännellä laajasti palvelujen ja tavaroiden hankintaa julkisyhteisöjen käyttöön. Terveydenhuollon sairaanhoito- tai tutkimuslaitos, lääketehdas, apteekki tai vastaava voidaan velvoittaa

laajentamaan tai muuttamaan laitoksensa toimintaa
siirtämään toimintansa kokonaan tai osaksi oman toimialueensa tai sijaintipaikkansa ulkopuolelle taikka järjestämään toimintaa myös toimialueensa ulkopuolella
sijoittamaan potilaita laitokseensa siitä riippumatta, mitä asiasta on säädetty, määrätty tai sovittu
luovuttamaan laitoksensa tai osan siitä valtion viranomaisen käyttöön

Valtioneuvosto voi määrätä metsää hakattavaksi tai turvetta ja maa-aineksia nostettavaksi, jos se on energiahuollon tai talouselämän kannalta tarpeen. Viranomaisille voidaan määrätä luovutettavaksi rakennuksia ja huonetiloja sekä kuljetus-, pelastus-,sammutus-, raivaus-, ensiapu- ja viestikalustoa, atk-laitteistoja tai muita viranomaisten toiminnalle tai pelastustoimen hoitamiseksi välttämättömiä tavaroita.

Sodan kaltaisissa poikkeusoloissa voi valtioneuvosto

velvoittaa henkilön luovuttamaan valtiolle sellaisia tavaroita sekä suorittamaan sellaisia työ- ja palvelustehtäviä tai sellaisia kuljetuksia ja niihin liittyviä tehtäviä, jotka ovat tärkeitä taloudelliselle tai sotilaalliselle puolustusvalmiudelle
määrätä viestiyhteyksien käytöstä ja viestiverkkojen muutoksista
kieltää oleskelun ja liikkumisen tai rajoittaa niitä tietyllä alueella, jos väestön turvaaminen tai maanpuolustuksen kannalta tärkeiden kohteiden suojaaminen sitä vaatii
oikeuttaa puolustusministeriön ja liikenneministeriön ottamaan väliaikaisesti hallintaansa sellaisia maa- ja vesialueita, rakennuksia sekä huone- ja varastotiloja, jotka ovat tarpeen puolustusvalmiuden kohottamiseksi

Suuronnettomuustilanteessa voidaan väestönsuojelun päämäärien saavuttamiseksi kieltää oikeus oleskella määrätyllä paikkakunnalla tai poistua sieltä taikka rajoittaa tällaista oikeutta.

Valtioneuvostolla on lisäksi yleisvaltuus antaa määräyksiä ottojen täytäntöönpanon järjestelyistä ja otetun tavaran käytöstä ja huollosta. Yksityisten varastoimaa lämmitysöljyä ja maatilojen tai liikenteenharjoittajien varastoimaa sekä erityisen valmiussuunnitelman mukaan varastoitua öljyä ei saa pakko-ottaa kuin pakottavasta syystä.

[muokkaa] Evakuoinnit

Valtioneuvosto voi määrätä väestön, tuotantolaitokset, omaisuuden tai osan niistä siirrettäväksi määrätyltä alueelta muualle sikäli kuin pelastustoimen hoito vaatii ja poikkeukselliset olot edellyttävät. Valtioneuvosto voi säätää, että viranomaisilla on evakuointien kuljetusten, majoituksen ja muonituksen toimeenpanemiseksi oikeus ottaa omaisuutta, kuljetusvälineitä ja tiloja tarpeellisessa määrin.

[muokkaa] Muut säännökset

Valtio korvaa valmiustilasta vahinkoa kärsineille vahingot täysimääräisesti tai valtion- tai kansantaloudellisten syiden vaatiessa kohtuullisesti. Kunnat saavat tehtävistään korvauksen valtionosuusjärjestelmän mukaisesti.

Valtion ja kunnan viranomaisten ja liikelaitosten tulee varautua valmiuslain mukaisiin oloihin ja tehtäviinsä suunnitelmin ja etukäteisvalmisteluin. Lisäksi säädetään valtakunnan terveydenhuoltopäällikön (yleensä sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö) ja poikkeusolojen vakuutuslautakunnan tehtävistä.

Lain voimaanpanoon virka-apua antaa poliisi ja sen toteuttamiseksi saa toimeenpanna hallinnollisia tarkastuksia. Joukkoviestinten on julkaistava lain toimeenpanoa koskevat kuulutukset muuttamattomina välittömästi maksutta. Myös lain mukaisten päätösten valitustiestä on säädetty.

Rangaistussäännöksinä laissa on säädetty työvelvollisuus- ja työvoimarikkomuksista poikkeusoloissa, luovutusvelvollisuuden laiminlyönnistä ja liikkumisrajoituksen rikkomisesta. Kaikista rangaistuksena on sakko.