Ylijättiläinen
Wikipedia
Ylijättiläinen on hyvin suuri tähti, jonka säde on jopa 1 000 Auringon sädettä ja massa 10–50 Auringon massaa. Ylijättiläiset ovat hyvin kirkkaita ja niiden spektriluokitus on Ia tai Ib. Niiden kirkkaus on 5 000–100 000 kertainen Aurinkoon verrattuna. Ylijättiläisiä kirkkaampia ovat vain luokan 0 hyperjättiläiset. Ylijättiläisen absoluuttinen kirkkaus on aina yli -4 magnitudia.
Ylijättiläiset ovat lyhytikäisiä mutta näkyvät melko kauas: tämän vuoksi monta ylijättiläistä on kirkkaimpien tähtien joukossa. Ylijättiläiset ovat yleensä korkeintaan 10–50 miljoonan vuoden sisällä lopustaan, supernovaräjähdyksestä. Monien ylijättiläisten kirkkaus vaihtelee ja niissä tapahtuu kaasua sinkoavia purkauksia.
Kirkkaita luokan Ia ylijättiläisiä ovat sininen Saiph ja Aludra sekä sinivalkoinen Rigel ja valkoinen Deneb ja keltainen Wezen.
Himmeämpiä ylijättiläisiä jotka kuuluvat luokkaan Ib ovat mm. Canopus, Mirfak, Pohjantähti, Enif, Suhail, Antares ja Betelgeuze.
Valkoisen Denebin absoluuttinen kirkkaus on noin -7,2 ja kirkkaus 60 000–250 000 Aurinkoa, tähden etäisyyttä ei ole pystytty tarkkaan arvioimaan. Deneb on 200–300 kertaa Aurinkoa suurempi, ja sen massa on 20–25 -kertainen Auringon massaan verrattuna.
Orionin päätähden Betelgeusen säde on noin 650 Auringon sädettä, kirkkaus 10 000 Aurinkoa ja absoluuttinen magnitudi -5,3–5,0.
