Alef
Wikipedia
Alef on heprealaisen, foinikialaisen ja aramealaisen kirjaimiston ensimmäinen kirjain. Se on kreikkalaisen alfan ja latinalaisen A:n edeltäjä. Heprealaisessa numerojärjestelmässä alefilla on lukuarvo yksi.
Heprean kirjoitusjärjestelmässä alef on ns. vaiti oleva kirjain. Se voidaan muuttaa kuuluvaksi erilaisilla vokaalimerkeillä. Kreikkalaiseen ja latinalaiseen kirjaimistoon periytyessään alefista tuli vokaalin merkki.
Alef on myös heprean kielen totuutta merkitsevän sanan emeth ensimmäinen kirjain. Juutalaisessa mytologiassa golem herätettiin henkiin kaivertamalla sen otsaan alef-kirjain. Kirjaimen nimi tulee härkää tarkoittavasta sanasta ja sen symboli on yksinkertaistunut kuva härän päästä.
Esimerkkejä:
[muokkaa] Muu käyttö
- Matematiikassa alefia käytetään äärettömien joukkojen mahtavuuden kuvaamiseen. Pienin ääretön joukko on luonnollisten lukujen joukko, jonka mahtavuutta merkitään symbolilla
. Tätä seuraava ääretön mahtavuus on 
, sitten 
ja niin edelleen. Ensimmäisenä merkintätapaa käytti Georg Cantor.
- Alefia käytetään merkitsemään erästä tärkeimmistä Uuden testamentin käsikirjoituksista, 300-luvulta peräisin olevaa Codex Sinaiticusta.
[muokkaa] Koodit
| Unicode UTF-16 | U+05d0 |
| Unicode-nimi | HEBREW LETTER ALEF |
| HTML | א |
| ISO 8859-8 | 0xe0 |
