Aleksei Mihailovitš
Wikipedia
Aleksei Mihailovitš Romanov (venäjäksi Алексей Михаилович Романов, s. 9. maaliskuuta 1629 – k. 29. tammikuuta 1676) oli Venäjän tsaari vuosina 1645-1676. Hänestä tuli tsaari 16-vuotiaana.
Aleksein valtakauden alussa hänen kasvattajansa Boris Morozov sai vallan. Morozovin ympärille kertyneisiin suosikkeihin kuului muun muassa molempien yhteinen lanko Ilja Miloslavski.
Moskovassa puhkesi kesällä 1648 monipäiväinen suolakapina. Tsaari joutui kiinnittämään huomiota hänelle jätettyihin anomuksiin ja kutsui Zemski soborin jälleen koolle. Sen noin 350 edustajaa laativat uuden lakikokoelman, Sobornoje uloženije, joka julkaistiin 1649. Laki korosti tsaarin asemaa ja antoi toisaalta maaseudun aatelistolle ja kaupunkilaisille etuja kirkon tappioksi.
Vuonna 1652 patriarkan tehtävä vapautui, ja Aleksei järjesti paikan munkki Nikonille, jonka oli jo nimittänyt Novgorodin metropoliitaksi. Nikon vastusti vuoden 1649 lakia ja vaati aatelilta ja tsaarilta valan ennen suostumistaan. Sotaan lähtiessään Aleksei antoi Nikonille arvonimen Veliki gosudarin ja valtionhoitajan aseman.
Aikuistuttuaan Aleksei nousi vastustamaan Nikonia 1658, joka vetäytyi perustamaansa luostariin mutta ei luopunut patriarkan arvonimestä. Tilanne ratkaistiin lopulta 1666 Moskovan suuressa kirkolliskokouksessa, jossa Nikon tuomittiin ja erotettiin. Idän kreikkalaiset patriarkat lausuivat vastoin piispojen kantaa, että patriarkan piti olla hallitsijalle kuuliainen. Näin omaksuttiin vanhan bysanttilainen käytäntö, jossa kirkko oli hallitsijan alainen.
Zemski sobor kutsuttiin koolle enää vain kerran, vuonna 1653. Aleksei otti tavakseen ratkaista asiat omassa "kamariduumassaan". Seurauksena oli itsevaltiuden vahvistuminen, mikä oli jo Länsi-Euroopassakin yleistymässä.
 |
Edeltäjä: Mikael Romanov |
Venäjän tsaari 1645–1676 |
Seuraaja: Fjodor III |
