Alkio
Wikipedia
Alkio on aitotumainen eliö kehityksensä varhaisimmassa vaiheessa. Alkioita tutkivaa tieteenalaa kutsutaan embryologiaksi.
Sukupuolisesti lisääntyvien organismien hedelmöittynyttä munasolua kutsutaan tsygootiksi. Tsygootilla on molempien vanhempien kaikki DNA. Kasveilla, eläimillä ja joillakin protisteilla tsygootti alkaa jakaantua mitoosin avulla, ja siitä tulee monisoluinen organismi. Termi alkio viittaa tämän kehityksen alkuvaiheisiin sen jälkeen, kun tsygootti on jakautunut ainakin kerran.
- Kasvit: kasvin alkio on osa siementä.
- Eläimet: selkärankaisilla eliöillä alkio on kehitysaste tsygootin ja sikiön välillä. Sikiöksi alkiota kutsutaan aina syntymään tai kuoriutumiseen asti. Ihmisillä alkio muuttuu sikiöksi kahdeksannella viikolla hedelmöityksestä.
Embryologian kehittäjiin kuulunut Karl Ernst von Baer muotoili alkionkehitykseen liittyvät ns. Baerin lait. Niihin kuuluu muun muassa havainto siitä, että alkiolle kehittyvät yleisemmät rakenteet ennen yksityiskohtaisempia (esimerkiksi kädet ennen sormia). Hän havaitsi myös, että kehittyneiden eläinlajien alkiot muistuttavat huomattavasti toisiaan, vaikka aikuisilla eläimillä yhtäläisyydet eivät olisikaan niin selvät.
Alkion juridinen määritelmä poikkeaa biologisesta. Se, missä vaiheessa alkio lakkaa olemasta joukko soluja ja muuttuu yksilölliseksi ihmiseksi, on vaikea eettinen ongelma muun muassa abortin kannalta.
