Keskustelu:Alkuräjähdys

Wikipedia

Minkä ihmeen takia wikipediassa puhutaan kaikkeudesta kun tarkoitetaan maailmankaikkeutta? Wikipedian ulkopuolella tällaista käytäntöä en ole huomannut! --Seppo Linnaluoto 24. syyskuuta 2006 kello 15.41 (UTC)

Käyttäjä:Thi:n omaa termistöä. Kannattanee kysyä häneltä. --Hasdrubal 24. syyskuuta 2006 kello 16.53 (UTC)

Kaikkeus on täysin sama asia kuin maailmankaikkeus. Kielitoimisto suosittelee lyhyttä kieltä. Sanassa maailmankaikkeus näkyy myös vanha maapallokeskeisyys. --Thi 24. syyskuuta 2006 kello 17.52 (UTC)

Termi maailmankaikkeus taitaa olla suvereenissa asemassa alan kirjallisuudessa ja yleiskielessä, joten Wikipedia noudattaa luonnollisesti tätä käytäntöä. --Hasdrubal 24. syyskuuta 2006 kello 18.28 (UTC)

[muokkaa] Valonnopeudesta

Kosmisen inflaation aiheuttama valoa nopeampi laajeneminen kummastuttaa. Yleensähän valon nopeuden ylittämistä ei pidetä mahdollisena.--Teveten 24. syyskuuta 2006 kello 19.18 (UTC)

Singulariteetissa ei päde tunnetut fysiikan lait? linkki, jos Enqvist väittää kai se totta on [1] --Zxc 24. syyskuuta 2006 kello 19.22 (UTC)

Olen aiemminkin tuohon väitteeseen törmännyt. Olisi hyvä, jos asiaa voisi maallikoille (kuten minä) selittää hiukan, eikä vain todeta sivulauseessa, että maailmankaikkeus laajeni valoa nopeammin. Kun yleensä aina opetetaan, että mikään ei voi liikkua valoa nopeammin--Teveten 24. syyskuuta 2006 kello 19.39 (UTC)

Yleensä opetetaan väärin. Monikin asia voi liikkua valoa nopeammin, kunhan siinä ei "siirry informaatiota". (Esimerkiksi jos heijastetaan lasersäde hyvin kaukana olevalle tasolle ja sitten liikutellaan valonlähdettä, tasolle heijastunut piste voi liikkua ylivalonnopeudella. Huono esimerkki, mutta anyway.) --Hasdrubal 26. syyskuuta 2006 kello 13.19 (UTC)

Ymmärrän esimerkkisi. Osaisitko vielä selventää tuota inflaatioasiaa.--Teveten 26. syyskuuta 2006 kello 14.05 (UTC)

Tuolla olis jotain: [2]. Artikkeliin voisi joku (muu) kanssa kirjoittaa jotain tuon tyylistä. --Hasdrubal 26. syyskuuta 2006 kello 14.16 (UTC)

Kirjoitin tuon perusteella lisäselvennyksen artikkeliin. Kiitos! tuo on vaivannut minua yli 10 vuotta!--Teveten 26. syyskuuta 2006 kello 19.01 (UTC)

Lisäsin selvennyksen myös artikkeliin Inflaatio (kosmologia)--Teveten 26. syyskuuta 2006 kello 19.07 (UTC)

Esimerkki on sen vuoksi huono, ettei se pidä paikkaansa;). Valonsäde ei ole kiinteä "tanko", vaan fotonit etenevät kukin siihen suuntaan, johon olivat lähteneet (tämä on yleistys, mutta oletetaan niin). Ensimmäiseen pisteeseen päin lähtenyt fotoni on edelleen menossa sinne, kun valonlähteen kääntämisen vuoksi myöhemmin lähtenyt fotoni onkin menossa jo eri suuntaan. Minkään fotonin ei tarvitse ylittää valonnopeutta. --jeepo 26. syyskuuta 2006 kello 14.35 (UTC)

Esimerkki pitää paikkansa. En puhunut fotoneista, vaan siitä pisteestä siellä kuvalevyllä. Fotonit eivät tietenkään ylitä valonnopeutta, mutta piste voi liikkua ylivalonnopeudella. --Hasdrubal 26. syyskuuta 2006 kello 15.36 (UTC)

Kuinka se piste siirtyy? --jeepo 26. syyskuuta 2006 kello 16.34 (UTC)

En ehkä ymmärrä kysymystä, mutta vastaan silti ;D Eli jos meillä olisi erittäin tehokas laser-säde, joka kantaa esim 100 000:n valovuoden päähän ja kääntäisimme tuota lasersäteenlähdettä 1:ssä sekunnissa 180 astetta, niin lasersäteen toinen pää siirtyisi sekunnissa 2x100 000*π / 2matkan?--Teveten 26. syyskuuta 2006 kello 16.49 (UTC)

Hmm. Nyt rupesin miettimään lisää: Jos valonlähde käänetään toiseen suuntaan 100 000:n valovuoden päähän, niin matka valolta sinne kestää 100 000 vuotta. Eli laserin muodostama piste kulkisi 100 000:ssa vuodessa 314 000 valovuotta??--Teveten 26. syyskuuta 2006 kello 16.57 (UTC)

Siis. Näissä kahdessa kommentissa lähdetään ilmeisesti käsityksestä, että valopiste on olemassa jo ennen kuin se saapuu kuvalevylle. Näinkin voi tietysti tulkita, mutta silloin kuljettu matka olisi jälkimmäisessä 414 159 valovuotta. Helpompi ajatella, että valopiste syntyy vasta 100 000 vuotta sen jälkeen, kun fotoni on lähtenyt valonlähteestä, eli kun se saapuu kuvalevylle.

Otetaan esimerkki. Tarkastellaan tasasivuista kolmiota.

Kolmio ABC. A=huippu, B=vasemmalla, C=oikealla.

Olkoon valonlähde kolmion kärjessä A ja olkoon etäisyys |BC|=c*(2 s), missä c on valonnopeus. Sivu BC on kuvalevy. Hetkellä t=0 valonlähde osoittaa kohti pistettä B. Sitten se käännetään ja hetkellä t=1 s se osoittaa kohti C:tä. Huippukulmalla ja kylkien pituuksilla ei oikeastaan ole merkitystä. Hetkellä t=0 lähtenyt fotoni saapuu pisteeseen B hetkellä t=|AB|/c, hetkellä t=1 s lähtenyt fotoni saapuu pisteeseen C hetkellä t=|AB|/c+1 s. Valopiste on siis liikkunut yhdessä sekunnissa matkan c*(2 s), eli sen nopeus on ollut 2c eli tuplasti valonnopeuden.

Mitään ei siis varsinaisesti ole liikkunut ylivalonnopeudella, koska valopiste on olemassa vain näennäisesti. Fotonit ovat liikkuneet nopeudella c. Kannattaa myös huomioida, että valon tilalla voitaisiin käyttää vaikka tennispalloja, silloin liikkuisi pallojen osumakohta. Tämä ei ole siis mitenkään kiinni valon luonteesta yleensä. Tämä esimerkki ei osoita muuta kuin että ylivalonnopeuksia voi syntyä näennäisesti, jos informaatiota ei siirry, ja sen ymmärtämisen jälkeen tämän voi unohtaa. Mutta tämä on todellakin huono esimerkki, koska se ei loppujen lopuksi selvennä inflaatioteoriaa mitenkään. --Hasdrubal 26. syyskuuta 2006 kello 17.39 (UTC)

Selvennän vielä omaa ajatteluani

Vasemmalla piste A, oikealla piste B. r =100 000 valovuotta. Matka ympyrän kaarta pitkin 2rπ/2=314 000 valovuotta

Oletin kyllä, että ensin täytyy odottaa satatuhatta vuotta, ennenkuin valopiste saapuu 100 000:n vuoden päähään. Ajattelin omassa esimerkissäni kuvalevyn ympyrän kaaren muotoiseksi eli etäisyys kuvalevylle pysyy koko ajan vakiona. Sinun kolmioesimerkissäsihän etäisyys vaihtelee. Yhtä kaikki, lopputulos on sama, eli piste liikkuu yli valon nopeudella. Se ei kuitenkaan voi välittää informaatiota yli valonnopeudella, kuten itsekin totesit.--Teveten 26. syyskuuta 2006 kello 18.02 (UTC)

Näin itsekin sen tulkitsisin. Tämä ei olisi mahdollista mikäli valolla olisi vain hiukkasen ominaisuudet, mutta kvanttimekaniikka antaa mahdollisuuden aalto-hiukkasdualismille jolloin valo käyttäytyisi tässä tapauksessa kuten aaltoliike... kai :) --Agony (403) 26. syyskuuta 2006 kello 16.55 (UTC)

Kvanttimekaniikalla ei ole tekemistä tämän kanssa. Teveten tulkitsi aika lailla oikein (tai on tuossa kyllä jokunen virhe). Suuri nopeus johtuu siitä, että valopiste ei varsinaisesti ole mikään olio, vaan olemassa vain näennäisesti vähän samalla tavalla kuin esim. varjo. Ja kulkipa piste miten nopeasti tahansa, sitä ei voida käyttää informaation välittämiseen. (Ja tämä esimerkki oli huono lähinnä siksi, että sen yhteys käsiteltyyn kysymykseen oli heikko ja tämä keskustelu on ajautumassa epäolennaisuuksiin.) --Hasdrubal 26. syyskuuta 2006 kello 17.04 (UTC)

Ok, mietin lähinnä ratkaisumallia sille miksi fotonin toiminnan voi ikään kuin "ohittaa", ja tuli mieleen että aaltoliike olisi yksi vaihtoehto. Kukakohan värväisi kosmologin tai pari wikittelemään?-) --Agony (403) 26. syyskuuta 2006 kello 17.11 (UTC)

[muokkaa] "1 s Atomiytimien synty alkaa"

"1 s Atomiytimien synty alkaa". Käsittääkseni vasta noin kolmen minuutin ikäisessä maailmankaikkeudessa alkoi syntyä protoneja ja neutroneja ja vasta noin 300 000 vuoden ikäisellä maailmankaikkeudella lämpötila oli riittävän matala että pystyi syntymään vetyä ja heliumia. Lisäksi käsitykseni mukaan, on pystytty tarkkailemaan äärimmäisen pientä aluetta hiukkaskiihdyttimessä jossa on ollut sekunnin murto-osan ajan sama lämpötila kuin yhden sekunnin ikäisessä maailmankaikkeudessa: tuolloin on selvinnyt että kyseisessä lämpötilassa ei voi olla kuin energiaa. Kaikki tämä tieto on kuitenkin peräisin ajalta kun maailmankaikkeus oli noin 15 miljardia vuotta vanha :) --Agony (403) 24. syyskuuta 2006 kello 19.29 (UTC)

en-wikistä, jossa artikkeli on suositeltu sivu:

Nucleosynthesis: 1 sec - 3 minutes

Main article: Big bang nucleosynthesis

At this time, the universe is cool enough that atomic nuclei can begin to form. Protons (hydrogen ions) and neutrons begin to combine into atomic nuclei. At the end of nucleosynthesis, roughly three minutes after the big bang (Weinberg's book about the early universe was titled The First Three Minutes) the universe has cooled to the point where nuclear fusion stops. At this time, there are about three times more hydrogen ions than helium-4 nuclei and only trace quantities of other nuclei.

--Zxc 24. syyskuuta 2006 kello 19.38 (UTC)

[muokkaa] Myös kaikkeuden kokonaisenergia on edelleenkin nolla

Toivoisin tähän lisäselvennystä.--Teveten 22. marraskuuta 2006 kello 10.07 (UTC)

[3] mm. tuolta löytyy se, juttu otettu Paul Daviesin kirjasta Viides ihme. Klassisen fysiikan mukaanhan energiaa ei voi kadota ja tulla tyhjästä, joten oletetaan kaiketi että tämä näkyvä energia on positiivista ja on myös negatiivista energiaa eli antiainetta. Vaikea selittää, en tiedä meneekö edes oikein. Kannattaa lukea en:Cosmic inflation.

Kaikki liittyy kuitenkin tähän Alan Guthin 1980-luvulla kehitettyyn inflaatioteoriaan, joka on nykyisin hyväksytty koska viimeiset mittaukset sen ovat vahvistaneet ja edelliset teoriat siirretty syrjään. Ilmiö oli inflaatio, joka koski Alkuavaruuden vain sekunnin murto-osia kestäneen laajentumisvaiheen, jonka syynä oli äkisti lisääntynyt negatiivinen energia, joka aiheutti sen työntövoiman, jonka seurauksena avaruus laajentui. Seuranneessa kehityksen tuloksena energiatasapaino nollautui, mikä selittää sekä tunnetun avaruuden pitkäikäisyyden ja stabiiliuden. Mallin mukaan Inflaation myötä vapautui energiaa niin, että syntyi suunnaton joukko vastinhiukkaspareja (suunilleen samanlaiset määrät positiivisia hiukkasia, ja niiden antihiukkasia, joista edellisiä oli hieman enemmän). Hiukkaset ja antihiukkaset kumosivat toisensa muuttuen säteilyksi, fotoneiksi, ja positiivisten hiukkasten muodostamasta ylimäärästä kehittyi tuntemamme maailmankaikkeus, eräänlaisena vaahtona tyhjyyden ylle, joka on tasapainossa, koska kokonaisenergia on nolla. Kvanttifysiikan mukaan täydellistä tyhjyyttä ei voi olla olemassa; Hiukkasia ja niiden antihiukkasia syntyy ja häviää jatkuvasti, mutta ne ovat olemassa niin lyhyen aikaa, ettei niiden energiaa voida mitata.

Lieköhän tuossa selitetty mitenkään oikein painovoimakentän ja negatiivisen energian yhteyttä? Tämä tarvitsisi asiantuntijan apua. Kuitenkin väärä oletus on että jotenkin yliluonnollisesti "tyhjästä" hyppäsi esiin tämä näkyvä maailmankaikkeus. --Zxc 22. marraskuuta 2006 kello 14.48 (UTC)